perjantai 25. joulukuuta 2015

Miksi me olemme kusessa? Osa 1: Neliökilometrin harha

Olen kysynyt viime aikoina useilta ihmisiltä, miksi Suomi on ajautuneet yhteen itsenäisyyden ajan vaikeimmista tilanteistaan. Oireiden osoittelu on helppoa mutta itse taudista näkee harvoin hyviä diagnooseja. Ei tarvita tohtorin tutkintoa sen ymmärtämiseen, että Suomi on Euroopan uusin sairas mies.

Hämmästyttävää kyllä, maastamme löytyy väkeä, joka ei näe edes sitä. Oppipoikadosentteja ei tarvitse syyllistää, koska heidän oppi-isäprofessorinsa ovat myös pihalla. He tarvitsevat apua. Jotta voimme heitä auttaa, meidän täytyy selvittää heidän heikentyneen näkönsä syy.

Talouden tilannekuva ei ole koskaan täysin yksiselitteinen. Suomalaista todellisuutta vääristää tällä hetkellä ainakin kolme merkittävää asiaa: neliökilometrin harha, helppo raha ja kuuma pörssi.

Neliökilometrin harhalla tarkoitan Helsingin keskustaa. Kävelin siellä marraskuussa muutaman tunnin ajan ja tein havaintoja. Ydinkeskustassa liikkuvat ihmiset voivat hyvin, pukeutuvat tyylikkäästi ja syövät hyvin.  Uusia ravintoloita perustetaan ja hotelleihin investoidaan, koska tuolla neliökilometrin alueella viihtyvät ulkomaiset turistit. Siellä pyörivät myös monet mielipidevaikuttajat, kansanedustajat ja median edustajat joilla on yhä paljon vaikutusvaltaa siihen, miten ihmiset ajattelevat.

Muilla Suomen neliökilometreillä tilanne on toinen. Valtaosalla menee suorastaan surkeasti. 1990-luvun alun lamassa myös Helsingin keskustan tilanne oli kammottava. Ravintolat lopettivat toiminsa, galleristit sulkivat ovet eikä ihmisiä juuri tullut vastaan. Kriisi oli käsin kosketeltavissa.

Toinen harha muodostuu rahoitusmarkkinoiden liian hyvästä toiminnasta ja rahan määrästä. Keskuspankkien puskiessa rahaa markkinoille Suomi tulee saamaan halpaa rahaa vielä paljon ja pitkään, vaikka päihtyneelle ja harhaiselle potilaalle ei pitäisi antaa ollenkaan rahaa.

Korkotaso on niin matala, ettei se pakota muutokseen. Toisin oli 90-luvun alun suuressa lamassa. Valtion kirstu oli tyhjä ja rahaa kerättiin jopa valtion yhtiöiden ja liikelaitosten tileiltä palkkojen maksuun. Ulkomailta ei rahaa saatu.

Kolmantena tulee pörssin korkea arvostutaso. Pörssiä hallitsevat Koneen kaltaiset monitoimipaikkaiset supertähdet, joiden menestyksellä ei ole juuri minkäänlaista yhteyttä Suomen menestykseen. Monet selittävät silti, ettei Suomen tarvitse tehdä muutoksia, koska suomalaisilla yrityksillä menee hyvin. Pörssillä meneekin hyvin – jos emme huomioi kotimarkkinayrityksiä ja Venäjälläkin sortuneita Stockmannin kaltaisia entisiä tähtiä.

Harhaiseen käsitykseen on helppo langeta, kun poimii tilannekuvasta vain omia uskomuksia tukevat havainnot.


Harhoista on myös helppo vapautua, jos haluaa rehellisyyden avulla. Suuri osa ei kuitenkaan halua vaan uskoo siihen, mihin on aina ennenkin uskonut. 


3 kommenttia:

  1. Olen samoin kuin kirjoittaja ihmetellyt professorien ymmärtämättömyyttä Suomen talouden ja ennen kaikkea julkisen talouden tilaan. Ei tunnusteta, että meillä tämän kokoista julkista taloutta ei pystytä elättämään. Ellemme itse osaa laittaa rakenteitamme kuntoon, muutaman vuoden kuluttua EU:n troikka kyllä tulee ja hoitaa asiamme paljonkaan meiltä kysymättä.

    VastaaPoista
  2. Se troikka saisi tulla mahdollisimman pian. Julkinen sektori on jo niin suuri, että kaikkien poliitikkojen kannattaa mielistellä vain sitä ja vältää totuuden kertomista äänestäjilleen. Viestintuoja kun yleensä ammutaan ensiksi.

    Tilanteen pitää mennä vielä pahemmaksi. Media innostuu jokaisesta pienestä positiivisesta uutisesta ja leimaa heti synkistelijäksi jos on kriittinen. Suomi kokonaisuutena ja kansantaloutena ei ole kilpailukykyinen enää. Sen todistavat kaikki tilastot.

    Vasemmiston lempiajatus on lisätä ostovoimaa. Paljonko auttaa jos levitetään velkarahaa, joka menee suurelta osin ulkomailta tuodun tavaran ostoon. Kotimainen tuotanto ja tavaran ja palvelun tarjonta kituu ja näivettyy korkeassa kustannuspaineessa. Olkoon sitten vika Yritysjohtajissa, niin ei se auta. Kustannuksia on alennettava joko sisäisen taikka ulkoisen devalvaation avulla, jos aiotaan tästä päästä.

    VastaaPoista
  3. Aika hyvin on tilannekuvaus kohdallaan. Yhden ulottuvuuden tuohon vielä voisi tuoda, kun joku professori kyllä osaa tehdä myös järkeviä analyysejä. Esim. Vesa Puttosen EVA-raportti "Onko Omistamisella Väliä" http://goo.gl/lgUzrP tai Matti Pohjolan "Tehoton pääoma" avaavat vähän toisenlaisia näkökulmia. Näihin liittyen tuo kolmas harha pörssistä on valitettavan totta. Jos vertaa tuota Puttosen EVA -raportin kuvaa 2 sivulla 15 ja tätä Suomen Pankin tilastoa ulkomaalaisomistuksen kehittymisestä http://goo.gl/tnUdqi (alkuvuodeksi kannatta valita 1996), niin suomalaisten kyky omistaa täällä toimivia yrityksiä oli v. 2012 paikkeilla parhaimillaan sitä mitä Euroopan muiden pörssien tilanne on huonoimmillaan. Kun yrityksen olemassaolon yksi tärkeimmistä tarkoituksista on tuottaa omistajilleen varallisuutta, niin tämä vain tarkoittaa, että merkittävä osa syntyvästä varallisuudesta siirtyy naapureille ja Suomeen jää vain tyhjät metsät, tyhjät kaivoskuilut, korkeat kuonakasat ja saastuneet vesistöt sekä minimoitavat henkilöstökustannukset.

    VastaaPoista