Miksi me olemme kusessa? Osa 3: Parlamentarismista puuttuu sulake

Eduskunta on hajotettu seitsemän kertaa Suomen itsenäisyyden aikana. Viimeksi näin kävi vuonna 1975, kun presidentti Kekkonen kyllästyi hallituspuolueiden riitelyyn.

Parlamentin hajottaminen kuuluu länsimaisen demokratian keinovalikoimaan. Suomessa eduskunnan hajottamisesta on kuitenkin tehty hyvin vaikeaa. Vuosituhannen vaihteessa sorvatun uuden perustuslain mukaan presidentti voi lähettää kansanedustajat takaisin vaalikentille vain pääministerin perustellusta aloitteesta ja eduskuntaryhmiä kuultuaan.

Hajottaminen on tämän takia hyvin epätodennäköistä, lähes mahdotonta. Parlamentti tulisi hajottaa silloin, kun parlamentarismi ei toimi tai päätöksiä ei synny. Pääministeri on silloin mitä suurimassa määrin itse osa ongelmaa. Ehdottaako poliittisen järjestelmän ylimmällä pallilla istuva pääministeri, että hänen oma työnsä loppuu? Ei ehdota. Jos pääministeri väsyy, saman puolueen toinen mies tai nainen ottaa hänen paikkansa.

Parlamentarismilta puuttuu sulake. Politiikan ylikuumenemisen estämiseen ei ole mekanismia. Jos demokratia menettää toimintakykynsä, se jää perustuslain vangiksi seuraaviin vaaleihin saakka.

Päätöstä perusteltiin aikoinaan presidentin valtaoikeuksien rajoittamisella. Ratkaisu oli eduskunnalle mieluinen myös siksi, että samalla kansanedustajat tulivat suojelleeksi myös omia työpaikkojaan. Kukapa hyvästä duunista luopuisi, jos sen voi omalla päätöksellään myös pitää?

Tämä on inhimillisesti ymmärrettävää mutta Suomelle väärin. Kansanedustajista on tullut kansan palkkaamia työntekijöitä sen sijaan että he olisivat kansan edustajia.  Heitä pitää palkita tärkeästä kansanedustamisesta eikä päivätyöstä. Nyt he ovat säätäneet peruslakiin työpaikan ja vieläpä itselleen erinomaisen työsuhdeturvan. Politiikasta on tullut ura, asema ja etujen keräämisprojekti.

Todellinen kansan edustaja asettaa kansan edun oman etunsa edelle. Suomalaiset parlamentaarikot edustavat kuitenkin ensi sijassa itseään ja ajavat etenkin omaa asiaansa.

2000-luvulla, uuden perustuslain aikana, suomalaisen demokratian toimintakyky on heikentynyt eikä parantunut.

Tarvitaan joku, joka pystyy panemaan pelin poikki pattitilanteessa. Tarvitaan virtapiikistä laukeava sulake, ettei talo pala. Eduskunnan hajottamisesta pitää tehdä helpompaa kuin se nyt on.  Tasavallan presidentille tulisi palauttaa  tämä oikeus.