Suomen
teollisuus sai alkunsa siitä, kun nuori ruotsalainen yrittäjä Carl Billsten
kyllästyi Tukholman seisovaan ilmaan ja muutti Österlandetiin, mahdollisuuksien maahan.
Billsten
perusti Turkuun suuren meritullin ja sai lisenssin suolan tuonnille. Bisnes
kukoisti ensin. Muutamien vuosien kuluttua se romahti, kun valtion
veropolitiikka muuttui. Piti keksiä jotakin muuta. Uutta ideaa ei voinut kehua
erityisen ainutlaatuiseksi, mutta se toimi. Sotaisa Ruotsi tarvitsi rautaa,
joten Billsten rakensi masuunin ja kaksi kankirautavasaraa Mustionjoen rantaan.
Ruukinoikeudet hänelle myönsi kuningatar Kristiina 25. kesäkuuta 1641.
Kunigatar Kristiina |
Siitä päivästä
on kulunut tänään 375 vuotta. Ruukki on sopeutunut. Liki satavuotias Suomikin
on muuttunut. Kurjuudesta on noustu maailman kehittyneimpien kansakuntien
joukkoon. Myös aineellisesti Suomi on hyvin rikas maa. Rahaa ja varallisuutta
on enemmän kuin koskaan ja velkaa vähemmän kuin monilla muilla. Siltä näyttää,
kun asiaa katsoo riittävän pitkällä sihdillä. Lyhyen aikavälin ongelmat ovat
Billnäsin kummituksille silmänräpäyksiä. Ruukilla on aikaa, kunhan joku vain
pitää katot kunnossa.
Billnäsin
teknologia edusti aikoinaan oman alansa huippua. Tuottavuus ja jalostusaste
kohosivat hurjaa vauhtia 1800- ja 1900-luvuilla. Tuotteet olivat
kilpailukykyisiä ja tarpeellisia. Raudasta tehtiin suurin piirtein kaikkea,
mitä raudasta voi tehdä, työkaluista tykinkuuliin. Puut Suomi kaatoi Billnäsin
kirveillä. Armeija puolusti itsenäisyyttä juoksuhaudoissa,
jotka kaivettiin
Billnäsin lapioilla. Sotien jälkeen teollistuvan Suomen pääkonttorit
kalustettiin Billnäsin toimistokalusteilla.
Teknologian,
markkinoiden ja liiketoiminnan muutokset ovat aina ohjanneet ruukin kehitystä.
Billnäsillä on ollut vaikeita aikoja niin kuin Suomellakin. Teollinen toiminta
alueella päättyi yli 30 vuotta sitten, koska siihen ei ollut enää edellytyksiä.
Billnäs oli
pitkään hiljaa mutta se ei tuhoutunut. Lumoavan kaunis historiallinen alue
nousee tulevaisuudessa uuteen loistoon, kun sinne tuodaan innovatiivista ja
korkealuokkaista palveluliiketoimintaa. Päästetään ihmiset irti, tarttumaan
työhön ja luomaan sellaisia asioita, joita kukaan ei ole aiemmin tehnyt. Niin
tulee käymään myös Suomelle. Supercellin ja Rovion tarinat todistavat,
millaisiin tekoihin bittien patruunat pystyvät. Tämän maan onni on, että tulevaisuuden
suurimmat arvot luodaan sellaisessa toiminnassa, johon ei tarvita satamia. Palveluiden,
ideoiden ja koodin vienti kiertää ahtaajat ja byrokraatit. Maailma ohittaa
voimat, jotka haluavat estää muutoksen. Syrjäisen sijainnin merkitys vähenee.
Suomi voi
menestyä, koska se on vapaa maa. Täällä asuu ihmisiä, jotka ovat saaneet
maailman parhaan koulutuksen mukana edellytykset ajatella itse. Vapaat
suomalaiset voittavat pelkonsa, hymyilevät ennakkoluuloilleen ja ottavat elämänsä
omiin käsiinsä.
Billnäs postikortti |