keskiviikko 17. huhtikuuta 2019

Viisi syytä kiittää Sipilää

Suomen ilmapiiri paranisi, jos tehtävässään vaikeuksiin ajautuneita ihmisiä muistettaisiin myös kiitoksilla, ovatpa he sitten työläisiä tai johtajia. Olen odottanut, että jokin valtakunnan johtavista medioista listaisi Juha Sipilän ansiot. Sitä odotellessa teen sen itse.

Minulla on ollut muutaman kerran mahdollisuus olla mukana tilaisuuksissa, joissa Sipilä on muodostanut kantaa joillekin tuleville linjauksille. Hänen johtamistyylinsä on kaikkea muuta kuin mitä hänestä halutaan sano siis että hän olisi itsevaltiasSipilä kuuntelee, osallistaa ja antaa tilaa muiden mielipiteille. Olen tyytyväisenä seurannut vierestä, kun pääministeri grillaa makkaraa tärkeään palaveriin osallistuville Kesärannan saunalla.

Minusta meidän kaikkien pitäisi kiittää Juha Sipilää, koska

1. Rohkeus. Sipilä uskalsi nostaa kissat pöydälle. Hän ryhtyi ratkomaan Suomen vaikeimpia ongelmia tietoisena siitä, että rehellisyyteen liittyy suuri riski. Sipilä tietää parhaiten itse, kuinka paljon hän painotti Suomen etua oman puolueensa edun edelle. Mutta se on varmaa, että hänen oma etunsa jäi aina kolmoseksi.

2. Myönteisyys. Sipilä onnistui luomaan Suomeen positiivisenilmapiirin vuosina 2015-2016, kun esimerkiksi kokoomus suhtautui lähitulevaisuuteen hyvin huolestuneesti. Yritysten ja kuluttajien luottamus parani.

3. Integriteetti. Sipilä on peräänantamaton ja vilpitön suomalainen, joka tekee tai vähintäänkin yrittää tehdä sen, minkä lupaa. Median esittämät epäilykset oman edun tavoittelusta ja kieroilusta satuttivat Sipilää, koska arvot ovat hänelle tärkeitä. Kovaksi keitetty narsisti olisi sivuuttanutloanheiton helposti. Yleensä politiikassa pärjää, jos hamuaa valtaa tulosten sijaan. Tässä suhteessa Sipilä toimi toisin.

4. Ihmisoikeudet. Sipilä oli pääministerinä monta napsua liberaalimpi ja inhimillisempi kuin hänen kannattajansa. Puheet Kempeleen kodin avaamisesta pakolaisille veivät tuhansia tai jopa kymmeniä tuhansia ääniä keskustalta perussuomalaisille.

5. Tulokset. Vain harvat asiantuntijat pitivät hallituksen työllisyystavoitetta realistisena, kun Sipilän hallitus aloitti. Se kuitenkin saavutettiin. Suomen talous kasvoi vuosina 2016–2018 keskimäärin 2,6 prosentin vauhtia, kun kolmen edellisen vuoden keskiarvo jäi -0,3 prosenttiin.

Suomen talouskasvu nousi Sipilän hallituskaudella EU:n heikompien joukosta vahvimpien kärkeen. Työttömyysaste laski kaksi prosenttiyksikköä. Hyvän työllisyyskehityksen ansiosta Suomi on säästänyt työllisyys- ja sosiaaliturvamenoista satoja miljoonia euroja tai jopa miljardin. Inhimillisesti katsoen vielä tärkeämpää on tietenkin se, että meillä on yli 100 000 ihmistä enemmän töissä kuin vuonna 2015.

Tulos tai ulos, se oli Juha Sipilän motto. Hän teki hyvän palveluksen Suomelle ja surkean puolueelleen. Työ jäi osin kesken, sillä Suomen talouden pitkän aikavälin kestävyysongelma ja työmarkkinoiden rakenteelliset haasteet ovat edelleen hoitamatta. Olisi maan etu, että politiikkaan saataisiin enemmänkin Sipilän kaltaisia ihmisiä, jotka haluavat aidosti maanparasta ja kantavat vastuuta.

Se, että Sipilä jättää puheenjohtajuuden vaalitapion jälkeen ei ollut yllätys vaan ryhdikäs sipilämäinen päätös.

9 kommenttia:

  1. Hannu, olet oikeilla jäljillä, kiitos julkaisustasi.

    VastaaPoista
  2. Helppo yhtyä noihin kommentteihin.

    VastaaPoista
  3. Kiitos. Samaa mieltä tästä. Kirjoitin itse alla olevan analyysin.

    Kaksi asiaa on häirinnyt minua näiden vaalien uutisoinnissa. Ensimmäinen koskee tulkintaa siitä, että Juha Sipilä olisi epäonnistunut pääministerinä. Tämä pohjautuu jonkinlaiseen ajatusvääristymään, että puoluejohtajan pitäisi kyetä aina uusimaan ja kasvattamaan puolueensa kannatusta.

    Näin varmaan olikin vuosikymmeniä, kun talous kasvoi, väestö kasvoi ja vuosi vuoden perään luotiin uutta hyvinvointia, eikä vanhaa tarvinnut purkaa.

    Mutta väitän, että tämän päivän vaatimukset ovat ihan toiset. Nyt on pakko tehdä kipeitä päätöksiä, jotka väistämättä myös purkavat joitakin keskeisiäkin ”saavutettuja etuja”. Se on poliittisesti niin epäsuosittua, että kannatus menee neljässä vuodessa. Siksi pitääkin saada tuloksia aikaan nopeasti.

    Minusta Sipilä onnistui tässä erinomaisesti. Parhaina saavutuksina pidän erinomaista työllisyyssaavutusta, velkaantumiskehityksen pysäyttämistä, useita byrokratiaa suitsivia toimenpiteitä ja … Talvivaaraa. Epäonnistumisina pidän lähinnä Sotea. Ja ehkä myös maahanmuuttopolitiikan heikkoa, hidasta, epäjohdonmukaista ja raakaa toteutusta.

    Tämän päivän poliittisen uudistajan työ taitaa olla väkisinkin 4 vuoden pätkätyö. Toisaalta Sipilä osoitti, että neljässä vuodessa voi saada paljon aikaan.

    Mikä on vaihtoehto? Ylivarovaiset ja mitään aikaansaamattomat hallitukset (Katainen, Vanhanen ja pahoin pelkään että Rinne). Ei todellakaan ole niin, että ”kun ei tee mitään, ei tee virheitäkään”. Asia on juuri päinvastoin.

    (Niin se toinen asia. Miksi ihmeessä puhutaan Perussuomalaisten suurvoitosta. Puolue sai yhden lisäpaikan ja menetti hieman ääniä verrattuna vuoteen 2015. Juuri samoin kuin pitkäaikainen hallituskumppani Kokoomus. Noin 20% on kansallispopulististen puolueiden tyypillinen kannatus vanhassa lännessä. Pidän Perussuomalaisten tulosta enemmänkin huonona kuin hyvänä.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskomatonta historian vääristelyä ja pyykinpesua.Jos politiikassa väität Vanhasen ja muiden Keskustajohtajien hallituksia mitäänsanomattomiksi.Toteaisin,että ne olivat järkevän Keskustalaisen politiikan ytimessä.Hupaisaa,että joka on syössyt Keskustan suurimpaan alennustilaan,aletaan täällä nostamaan.Köyhän asialla ei oltu,se kostautui.Berner suurimpia virheitä...

      Poista
  4. Hyvin sanottu Olli! Mielestäni Suomeen tarvitaan lisää poliitikkoja, jotka eivät ole taloudellisesti riippuvaisia seuraavien vaalien kannatuksesta. Näin voitaisiin sanoa ja tehdä asioita, jotka populistisessa äänienkalastelussa jäisivät sanomatta ja tekemättä. Anne Berner oli mielestäni myös hyvä uudistaja, jota vastustajat/virkamiehet kamppasivat - esimerkiksi autoverouudistus olisi pitänyt runnoa läpi...

    VastaaPoista
  5. Sipilä henkilönä on tietty eri asia kuin Sipilän hallitus, jossa oli enemmän sopan keittäjiä. Aktiivisen katumisen kuvio, joka olisi antanut ymmärtääkseni veropetoksen anteeksi sekä hallintarekisteri olivat mielestäni kovimmat aivopierut, joilla pyrittiin heikentämään oikeudenmukaisuutta ja joista alkoi Sipilän hallituksen alamäki yhteiskunnan vähäosaisten silmissä. Koulutusleikkaukset lienee kuitenkin se pahin yksittäinen tahra, jonka tälle hallituskokoonpanolle antaisin. Sitähän ei ilmeisesti julkisuuteen ole kerrottu mitkä edellämainituista virityksistä on tullut esim. minkäkin hallituspuolueen ehtoina yhteistyölle. Tulokset ovat kuitenkin, jollei nyt erinomaiset, niin varsin hyvät joka tapauksessa ja oman näkemykseni mukaan Sipilä henkilökohtaisesti teki uhrautuvan työn Suomen etua ajatellen.

    VastaaPoista
  6. Kiitos Olli Muurainen Juha Sipilän arvostuksesta. Pääministerin tehtävään pitäisi Suomen valita paras tekijä. Hallituksen ja pääministerin valinta ei nykykäytännön toimin löydä parasta ihmistä vaikka valinnan varaa maasta löytyy.

    VastaaPoista
  7. Hyvä kirjoitus - some ja yhteisten päätösten ulkopuolella elävät määräävät nyt omissa kuplissaan "politiikan" hektisyyden. Populistit pettää aina.

    VastaaPoista
  8. Samma mieltä Olli Muuraisen kanssa monelta osin. Sipilän suuurimpana virheenä pidän hallituksen hajoitussuunnitelman perumista. Sipilän olisi pitänyt mennä Naantaliin asti ja viheltää persupeli poikki.

    VastaaPoista