Suomen ilmapiiri paranisi, jos tehtävässään vaikeuksiin ajautuneita ihmisiä muistettaisiin myös kiitoksilla, ovatpa he sitten työläisiä tai johtajia. Olen odottanut, että jokin valtakunnan johtavista medioista listaisi Juha Sipilän ansiot. Sitä odotellessa teen sen itse.
Minulla on ollut muutaman kerran mahdollisuus olla mukana tilaisuuksissa, joissa Sipilä on muodostanut kantaa joillekin tuleville linjauksille. Hänen johtamistyylinsä on kaikkea muuta kuin mitä hänestä halutaan sanoa – siis että hän olisi itsevaltias. Sipilä kuuntelee, osallistaa ja antaa tilaa muiden mielipiteille. Olen tyytyväisenä seurannut vierestä, kun pääministeri grillaa makkaraa tärkeään palaveriin osallistuville Kesärannan saunalla.
Minusta meidän kaikkien pitäisi kiittää Juha Sipilää, koska
1. Rohkeus. Sipilä uskalsi nostaa kissat pöydälle. Hän ryhtyi ratkomaan Suomen vaikeimpia ongelmia tietoisena siitä, että rehellisyyteen liittyy suuri riski. Sipilä tietää parhaiten itse, kuinka paljon hän painotti Suomen etua oman puolueensa edun edelle. Mutta se on varmaa, että hänen oma etunsa jäi aina kolmoseksi.
2. Myönteisyys. Sipilä onnistui luomaan Suomeen positiivisenilmapiirin vuosina 2015-2016, kun esimerkiksi kokoomus suhtautui lähitulevaisuuteen hyvin huolestuneesti. Yritysten ja kuluttajien luottamus parani.
3. Integriteetti. Sipilä on peräänantamaton ja vilpitön suomalainen, joka tekee tai vähintäänkin yrittää tehdä sen, minkä lupaa. Median esittämät epäilykset oman edun tavoittelusta ja kieroilusta satuttivat Sipilää, koska arvot ovat hänelle tärkeitä. Kovaksi keitetty narsisti olisi sivuuttanutloanheiton helposti. Yleensä politiikassa pärjää, jos hamuaa valtaa tulosten sijaan. Tässä suhteessa Sipilä toimi toisin.
4. Ihmisoikeudet. Sipilä oli pääministerinä monta napsua liberaalimpi ja inhimillisempi kuin hänen kannattajansa. Puheet Kempeleen kodin avaamisesta pakolaisille veivät tuhansia tai jopa kymmeniä tuhansia ääniä keskustalta perussuomalaisille.
5. Tulokset. Vain harvat asiantuntijat pitivät hallituksen työllisyystavoitetta realistisena, kun Sipilän hallitus aloitti. Se kuitenkin saavutettiin. Suomen talous kasvoi vuosina 2016–2018 keskimäärin 2,6 prosentin vauhtia, kun kolmen edellisen vuoden keskiarvo jäi -0,3 prosenttiin.
Suomen talouskasvu nousi Sipilän hallituskaudella EU:n heikompien joukosta vahvimpien kärkeen. Työttömyysaste laski kaksi prosenttiyksikköä. Hyvän työllisyyskehityksen ansiosta Suomi on säästänyt työllisyys- ja sosiaaliturvamenoista satoja miljoonia euroja tai jopa miljardin. Inhimillisesti katsoen vielä tärkeämpää on tietenkin se, että meillä on yli 100 000 ihmistä enemmän töissä kuin vuonna 2015.
Tulos tai ulos, se oli Juha Sipilän motto. Hän teki hyvän palveluksen Suomelle ja surkean puolueelleen. Työ jäi osin kesken, sillä Suomen talouden pitkän aikavälin kestävyysongelma ja työmarkkinoiden rakenteelliset haasteet ovat edelleen hoitamatta. Olisi maan etu, että politiikkaan saataisiin enemmänkin Sipilän kaltaisia ihmisiä, jotka haluavat aidosti maanparasta ja kantavat vastuuta.
Se, että Sipilä jättää puheenjohtajuuden vaalitapion jälkeen ei ollut yllätys vaan ryhdikäs sipilämäinen päätös.