Ekonomit ja inssit miettikää

En kuulu Ekonomiliittoon, mutta eroaisin jos kuuluisin. Yritykseni eivät kuulu Elinkeinoelämän keskusliittoon, mutta jos kuuluisivat niin eivät enää maanantaina.

Jos kuuluisin Ekonomiliittoon, liitto sanoisi minulle, että minun pitäisi nyt lyödä itseäni vasaralla polveen. En haluaisi mutta liiton mielestä minun pitäisi. Joutuisin eroamaan liitosta. Jättäisin toverit. Suosittelisin sitä samalla muillekin.

Ei tässä ole kuulkaa suomalaiset yhtään mitään järkeä. Samana päivänä, kun Hesari uutisoi Suomen teollisuustuotannon SUPISTUNEEN 7 prosenttia vuodesta 2010 ja Saksan teollisuustuotannon KASVANEEN samalla aikavälillä 9 prosenttia, meidän ammattiliitot uhoavat menevänsä lakkoon, joka heikentää entisestään työnantajien luottamusta tähän maahan.

Tätäkö varten ekonomit, insinöörit ja muut toimihenkilöt maksavat jäsenmaksujaan? Tämäkö toiminta on isänmaalle niinkin hyödyllistä, että valtion pitää sitä 100-prosenttisin verovähennyksin tukea?

Miettikää. Kenen etuja suuripalkkaiset järjestöjohtajat ajavat, sinun etujasi vai omiaan?

Sen jälkeen kun yhteiskuntasopimus kaatui, Suomessa on nähty lähes päivittäin uutisia tuotannon siirrosta ulkomaille. Miettikää: kiihdyttääkö lakkoilu tuotannon siirtoja Suomesta vai hillitseekö se sitä? Tarvitsetko liittoa palkkasi määrittelemiseen vai neuvotteletko sen itse?

Työttömyysturvasi voit järjestää niin sanotun Loimaan kassan kautta. Et todellakaan ole ainoa, joka miettii samaa. YTK saa lähiviikkoina runsaasti uusia jäsenhakemuksia. Ekonomiliiton, Tekniikan Akateemisten ja STTK:n jäsenliittojen maksutulot supistuvat, koska ne puolustavat suomalaisia työehtoja eivätkä suomalaista työtä.

Konsensus toimi Suomessa niin pitkään, kun ay-liike harrasti jonkinlaista tosiasioiden analysointia. Tämän päivän analyysi tarkoittaa vaikerointia siitä, kuinka välttämättömät joustot tulevat palkansaajien maksettaviksi.

En ymmärrä, miten ne voisivat tulla työttömien, sairaiden tai eläkeläisten maksettaviksi. Vai ajatteleeko ay-liike niinkin nokkelasti, että Suomen säästöt pitäisi panna mieluummin valtion kuin palkansaajien maksettavaksi?

Nyt haikaillaan sopimusyhteiskunnan perään. Siis minkä? Sen korporatiivisen järjestelmän, joka ei pystynyt kahdesti yhteiskuntasopimusta ponnistaessa sopimaan edes sitä mistä neuvotellaan.

Työntekijöiden järjestäytymisaste laskee lähes kaikissa läntisissä teollisuusmaissa. Ay-liike teki hyvää työtä Suomessa 1900-luvulla, mutta nyt siitä on meille enemmän haittaa kuin hyötyä.

Saksassa ja Hollannissa työntekijöiden järjestäytymisaste on 15 prosentin luokkaa. Se mikä riittää Saksalle eli Euroopan työllisyys- ja talousveturille, riittänee myös Suomelle.

Toverit, erotkaa!