tag:blogger.com,1999:blog-28393677423956813172024-02-19T09:18:14.434-08:00Olli MuurainenKirjoitan blogissa johtamisesta, yrittämisestä ja yhteiskunnasta.Olli Muurainenhttp://www.blogger.com/profile/14442476565680892785noreply@blogger.comBlogger25125tag:blogger.com,1999:blog-2839367742395681317.post-67823397920275399332019-04-17T23:46:00.000-07:002019-04-17T23:46:20.788-07:00Viisi syytä kiittää Sipilää<div style="font-size: 18px; line-height: 21.600000381469727px;">
<span style="line-height: 21.600000381469727px;">Suomen ilmapiiri paranisi, jos tehtävässään </span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">vaikeuksiin ajautuneita</span><span style="line-height: 21.600000381469727px;"> ihmisiä muistettaisiin myös kiitoksilla, ovatpa he sitten työläisiä tai johtajia. </span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">Olen odottanut, että jokin valtakunnan johtavista medioista listaisi </span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">Juha </span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">Sipilän ansiot. Sitä odotellessa teen sen itse.</span></div>
<div style="font-size: 18px; line-height: 21.600000381469727px;">
<br /></div>
<div style="font-size: 18px; line-height: 21.600000381469727px;">
<span style="line-height: 21.600000381469727px;">Minulla on ollut muutaman kerran mahdollisuus olla mukana tilaisuuksissa, </span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">joissa</span><span style="line-height: 21.600000381469727px;"> </span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">Sipilä </span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">on </span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">muodostanut kantaa joillekin tuleville</span><span style="line-height: 21.600000381469727px;"> linjauksille. </span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">Hänen</span><span style="line-height: 21.600000381469727px;"> johtamistyyli</span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">nsä</span><span style="line-height: 21.600000381469727px;"> on kaikkea muuta kuin mitä hänestä halutaan sano</span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">a </span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">–</span><span style="line-height: 21.600000381469727px;"> </span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">siis että hän olisi </span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">it</span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">s</span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">evaltias</span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">. </span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">Sipilä</span><span style="line-height: 21.600000381469727px;"> kuuntelee, osallistaa</span><span style="line-height: 21.600000381469727px;"> </span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">ja antaa tilaa </span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">muiden</span><span style="line-height: 21.600000381469727px;"> mielipiteille. Olen tyytyväisenä seurannut vierestä</span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">,</span><span style="line-height: 21.600000381469727px;"> kun pääministeri grillaa makkaraa tärkeä</span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">ä</span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">n palaveriin osallistuville Kesärannan saunalla.</span></div>
<div style="font-size: 18px; line-height: 21.600000381469727px;">
<br /></div>
<div style="font-size: 18px; line-height: 21.600000381469727px;">
<span style="line-height: 21.600000381469727px;">Minusta meidän kaikkien </span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">pitäisi</span><span style="line-height: 21.600000381469727px;"> kiittää Juha Sipilää</span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">, koska</span><span style="line-height: 21.600000381469727px;"></span></div>
<div style="font-size: 18px; line-height: 21.600000381469727px;">
<br /></div>
<div class="s3" style="font-size: 18px; margin-bottom: 0px; margin-left: 36px; margin-top: 0px; text-indent: -18px;">
<span style="line-height: 21.600000381469727px;">1. </span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">Rohkeus. </span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">Sipilä uskalsi nostaa kissat pöydälle. Hän ryhtyi ratkomaan Suomen vaikeimpia ongelmia tietoisena siitä, että rehellisyyteen liittyy suuri riski. Sipilä tietää parhaiten itse, kuinka paljon hän painotti Suomen etua oman puolueensa </span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">edun </span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">edelle. Mutta se on varmaa, että hänen oma etunsa jäi aina kolmoseksi.</span></div>
<div class="s4" style="font-size: 18px; line-height: 21.600000381469727px; margin-left: 36px;">
<br /></div>
<div class="s3" style="font-size: 18px; margin-bottom: 0px; margin-left: 36px; margin-top: 0px; text-indent: -18px;">
<span style="line-height: 21.600000381469727px;">2. </span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">Myönteisyys. </span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">Sipilä onnistui </span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">luomaan</span><span style="line-height: 21.600000381469727px;"> Suomeen </span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">positiivisen</span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">ilmapiirin vuosina 2015-2016, kun esimerkiksi kokoomus suhtautui lähitulevaisuuteen </span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">hyvin huolestuneesti. Yritysten ja kuluttajien luottamus parani.</span></div>
<div class="s4" style="font-size: 18px; line-height: 21.600000381469727px; margin-left: 36px;">
<br /></div>
<div class="s3" style="font-size: 18px; margin-bottom: 0px; margin-left: 36px; margin-top: 0px; text-indent: -18px;">
<span style="line-height: 21.600000381469727px;">3. </span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">Integriteetti. Sipilä on </span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">peräänantamaton ja </span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">vilpitön suomalainen, joka tekee tai vähintäänkin yrittää tehdä sen, minkä lupaa. Median esittämät epäilykset </span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">oman</span><span style="line-height: 21.600000381469727px;"> </span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">edun tavoittelusta ja </span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">kieroilusta satuttivat </span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">Sipilää</span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">, koska arvot ovat hänelle tärkeitä. </span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">Kovaksi keitetty</span><span style="line-height: 21.600000381469727px;"> narsisti olisi sivuuttanut</span><span style="line-height: 21.600000381469727px;"></span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">loanheiton</span><span style="line-height: 21.600000381469727px;"> helposti.</span><span style="line-height: 21.600000381469727px;"> Yleensä politiikassa pärjää</span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">,</span><span style="line-height: 21.600000381469727px;"> jos hamuaa valtaa tulost</span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">en</span><span style="line-height: 21.600000381469727px;"> sijaan. Tässä suhteessa Sipilä toimi </span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">toisin</span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">.</span><a href="https://www.blogger.com/null" name="_GoBack"></a></div>
<div class="s4" style="font-size: 18px; line-height: 21.600000381469727px; margin-left: 36px;">
<br /></div>
<div class="s3" style="font-size: 18px; margin-bottom: 0px; margin-left: 36px; margin-top: 0px; text-indent: -18px;">
<span style="line-height: 21.600000381469727px;">4. </span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">Ihmisoikeudet. Sipilä oli pääministerinä monta napsua liberaalimpi ja inhimillisempi kuin hänen kannattajansa. Puheet Kempeleen kodin avaamisesta pakolaisille veivät tuhansia tai jopa kymmeniä tuhansia ääniä keskustalta perussuomalaisille.</span></div>
<div class="s4" style="font-size: 18px; line-height: 21.600000381469727px; margin-left: 36px;">
<br /></div>
<div class="s3" style="font-size: 18px; margin-bottom: 0px; margin-left: 36px; margin-top: 0px; text-indent: -18px;">
<span style="line-height: 21.600000381469727px;">5. </span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">Tulokset. Vain harvat </span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">asiantuntijat </span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">pitivät hallituksen työllisyystavoitetta realistisena, kun Sipilän hallitus aloitti.</span><span style="line-height: 21.600000381469727px;"> </span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">Se kuitenkin saavutettiin. </span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">Suomen talous kasvoi vuosina 2016–2018 keskimäärin 2,6 prosentin vauhtia, kun kolmen edellisen vuoden keskiarvo jäi </span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">-0,3 prosenttiin</span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">.</span></div>
<div style="font-size: 18px; line-height: 21.600000381469727px;">
<br /></div>
<div style="font-size: 18px; line-height: 21.600000381469727px;">
<span style="line-height: 21.600000381469727px;">Suomen talouskasvu nousi Sipilän hallituskaudella EU:n heikompien joukosta vahvimpien kärkeen. Työttömyysaste laski kaksi prosenttiyksikköä. </span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">Hyvän</span><span style="line-height: 21.600000381469727px;"> työllisyyskehityksen ansiosta Suomi on säästänyt työllisyys- ja sosiaaliturvamenoista satoja miljoonia euroja tai jopa miljardin. Inhimillisesti katsoen vielä tärkeämpää on </span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">tietenkin</span><span style="line-height: 21.600000381469727px;"> se, että meillä on yli 100 000 </span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">ihmistä </span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">enemmän töissä </span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">kuin vuonna 2015.</span></div>
<div style="font-size: 18px; line-height: 21.600000381469727px;">
<br /></div>
<div style="font-size: 18px; line-height: 21.600000381469727px;">
<span style="line-height: 21.600000381469727px;">Tulos tai ulos, se oli Juha Sipilän motto. Hän teki hyvän </span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">palveluksen</span><span style="line-height: 21.600000381469727px;"> Suomelle ja surkean puolueelleen.</span><span style="line-height: 21.600000381469727px;"> Työ jäi </span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">osin </span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">kesken, sillä </span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">Suomen </span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">t</span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">alouden pitkän aikavälin kestävyysongelma </span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">ja työmarkkinoiden rakenteelliset haaste</span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">e</span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">t ovat </span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">edelleen hoitamatta.</span><span style="line-height: 21.600000381469727px;"> Olisi </span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">maan</span><span style="line-height: 21.600000381469727px;"> etu, että </span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">politiikkaan saataisiin enemmänkin Sipilän kaltaisia ihmisiä, jotka </span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">haluavat </span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">aidosti maan</span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">parasta ja kantavat vastuuta.</span></div>
<div style="font-size: 18px; line-height: 21.600000381469727px;">
<br /></div>
<div style="font-size: 18px; line-height: 21.600000381469727px;">
<span style="line-height: 21.600000381469727px;">Se</span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">,</span><span style="line-height: 21.600000381469727px;"> että Sipilä jättää puheenjohtajuuden vaalitapion jälkeen ei ollut yllätys vaan ryhdikäs </span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">sipilämäinen</span><span style="line-height: 21.600000381469727px;"> päätös</span><span style="line-height: 21.600000381469727px;">.</span></div>
Olli Muurainenhttp://www.blogger.com/profile/14442476565680892785noreply@blogger.com9tag:blogger.com,1999:blog-2839367742395681317.post-23985579918587995022019-04-15T02:44:00.005-07:002019-04-15T02:46:46.957-07:00Eduskuntavaalit 2019: Hallitusneuvotteluista on tulossa erittäin haastavat!Jo oli vaalit!<br />
Siniset onnistuivat syömään juuri sen verran persuja, että ykköspaikka jäi näiltä saamatta. Mutta suurin yllätys oli silti se, ettei SDP saanut enempää kannatusta. Neljä vuotta sitten Sipilän strategia oli paljon parempi. Hän ei oikeastaan sanonut tai luvannut mitään konkreettista vaan koetti olla ärsyttämättä ketään ja onnistui erinomaisesti.<br />
<br />
Rinne puhui paljon ja pääsi aina opposition äänitorveksi mediaan. Mahdollisuus annettiin ja se hukattiin. En muista, koska viimeksi pääoppositiopuolueen puheenjohtaja olisi taantunut sellaiseen alisuorittamiseen kuin Rinne viimeisessä Ylen tentissä.<br />
<br />
Ilman häntä SDP olisi voinut saada vastaavan voiton kuin keskusta neljä vuotta sitten ja kymmenen paikkaa enemmän eduskuntaan. Demareiden sisäisessäkin mittauksessa hän oli vasta kolmas, vaikka oli ehdolla suurimmassa vaalipiirissä Uudellamaalla.<br />
<br />
Nykytilanteessa politiikka on sellaista että joko a) ajaa jotain hyvin suppeaa agendaa ja varmistaa tietyn kulman kannatuksen välittämättä muusta tai b) jos haluaa olla yleispuolue, niin mitä vähemmän sanoo konkreettista sitä parempi. Tämä kehitys on johtanut siihen, että meillä on 5 keskisuurta puoluetta.<br />
<br />
Muistelen, että Paavo Lipponen ei vastannut 1990-luvun kultakaudellaan lainkaan vaalikoneisiin. Lipponen arvioi, ettei hänen valtiomiesmäinen imagonsa kestä sitä, että heittelee tarkkoja kantoja päivänpolttaviin nippeleihin.<br />
<br />
Ehdottomasti positiivisinta eilisessä: kaikkien puolueiden sisällä minun makuuni asiallisimmat politiikot saivat hyvin ääniä.<br />
<br />
SDP:ssä Sanna Marin keräsi eniten ja edustaa uutta nuorta sukupolvea (en tunne, että voisin arvioida enempää).<br />
<br />
Persuissa – ja oli heistä mitä mieltä tahansa – Halla-Aho on älykäs ja minusta populistiksi maltillinen poliitikko. En pitänyt persujen nousua suurena yllätyksenä viimeisten viikkojen jälkeen. Halla-aho oli vaalitenteissä minusta paras argumentoimaan asiansa omasta näkökulmastaan ja hän käyttäytyi asiallisesti muiden huutaessa toistensa päälle kuin pikkulapset.<br />
<br />
Kokoomuksessa on paljon syytä hymyyn. Kaikki top kuusi ääniharavaa edustavat modernia ja nuorekasta linjaa. Lepomäestä, Häkkäsestä tai Mykkäsestä tulee seuraava puheenjohtaja. Hyvästi kalapuikkoviiksiänkyrät.<br />
<br />
Vihreissä Haavisto keräsi odotetusti ison potin ja paljon uusia nimiä, nuoria ja naisia!<br />
<br />
Hallitusneuvotteluista tulee erityisen haastavat. Pelkään, että Rinne tulee turhautumaan monta kertaa.<br />
<br />
Ennakkoarvailuissa ykkösvaihtoehtona pidetty SDP+KOK+Vihr (98 paikkaa) on hankala. Jos siihen ottaa yhden puolueen lisää, tämä pieni puolue on neuvotteluvoimaltaan käytännössä yhtä vahva kuin kolme muuta, eikä hallitus kestä sitä, että yksikään puolue neljästä lähtee. Siksi hallitukseen tarvitaan kaksi pienempää puoluetta. Vasemmistoliittoa voi yrittää, mutta kokoomus ei suostu vasemmistoagendaan, ellei tasapainottajiksi saada sekä RKP että KD. Tuollainen koalitio voisi toimia hyvien aikojen hallituksena, mutta tuskin kelpaa orastavan taantuman alla kokoomukselle. Jos kokoomus vaihdetaan keskustaan, viimeksi mainitun pitää saada paljon tavoitteitaan läpi. Muussa tapauksessa haluavat varmasti kasvaa korkoa oppositiossa.<br />
<br />
Yksi vaihtoehto on SDP+KOK+KESK hallitus. Se on Rinteen viimeinen ja toteutuksen osalta epätodennäköinen mahdollisuus ennen kuin Halla-aho pääsee yrittämään.<br />
<br />
Jos Rinne ei saa hallitusta kasaan, voi edellisen porvarihallituksen pohja olla ihan hyvin mahdollinen tai jopa todennäköinen.<br />
Voisiko Halla-ahosta tulla pääministeri? Ei välttämättä ihan niin paha skenaario kuin monesta nyt tuntuu. Persujen täytyy saada muutama avaintavoite läpi maahanmuuttoon ja turvallisuuteen liittyen, ja sen jälkeen Halla-aho antaa tilaa Kokoomuksen ja Keskustan toiveille.<br />
<br />
Yleisesti voisin vielä todeta, että seuraavat viikot ja ehkä kuukaudetkin ovat parasta aikaa, koska meillä ei ole hallitusta. Yhtään kelvotonta uutta päätöstä ei synny. Peace!Olli Muurainenhttp://www.blogger.com/profile/14442476565680892785noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2839367742395681317.post-33736636492189825742017-10-03T14:12:00.000-07:002017-10-03T14:12:00.459-07:00Finnairin myynti olisi suuri riski<div class="MsoNormal">
Pörssikurssien nousu kiihdyttää keskustelua Suomen valtion
pörssiomistusten myynnistä. Yksi kiinnostavimmista tapauksista on Finnair,
josta valtio omistaa 55 prosentin osuuden. Finnairin toimitusjohtajan Pekka
Vauramon mukaan hänen johtamansa yhtiö on liian pieni menestyäkseen (HS 28.9.).<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Finnair kuuluu valtion osakesalkun strategisiin omistuksiin.
Kansallisella lentoyhtiöllä on ratkaisevan tärkeä rooli, kun pieni ja syrjäinen
maa verkottuu maailman suuriin keskuksiin. Hyvät lentoyhteydet ovat menestyvän
talouselämän ja kasvavan turismin elinehto.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Jos Finnair myytäisiin suuremmalle lentoyhtiölle,
esimerkiksi British Airwaysille, sen kohtaloksi koituisi todennäköisesti
syöttöyhtiön rooli. Tällaiseen asetelmaan liittyisi ilmeisiä riskejä:<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
British Airwaysin velvollisuus olisi oman liiketoiminnan
optimointi ja synergiaetujen maksimointi. Suomen etu jäisi tässä pohdinnassa
toissijaiseksi. Suurimmassa vaarassa olisivat maakuntien kannattamattomat
reitit. Finnairin tehokkaimmat Airbus 350 -koneet siirtyisivät reiteille,
joilla niistä voitaisiin tehdä nykyistä suuremmat voitot.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Uusi suuryhtiö pyytäisi varsin todennäköisesti suomalaisilta
maakunnilta ja kaupungeilta tukea heikkojen reittien ylläpitämiseen. Hinnat
nousisivat. Osa Helsingin suorista yhteyksistä Aasiaan ja Amerikkaan joutuisi
vaaravyöhykkeelle. Suomi menettäisi kilpailuedun, jonka laadukas kansallinen
lentoyhtiö on tarjonnut.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Suomen valtio saisi Finnairista 1,2 miljardin euron
myyntitulon, jos yhtiö myytäisiin nyt. Se hidastaisi valtion velkaantumista
vain muutamien kuukausien ajan, mutta vaikuttaisi liike-elämään, turismiin ja
maakuntiin useiden vuosikymmenien ajan. Pitkän aikavälin kustannus olisi
moninkertainen saavutettavissa olevaan pikavoittoon verrattuna.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Myyntihaluja perustellaan usein Vauramon tapaan suuren
mittakaavan eduilla, mutta väitteen tueksi ei yleensä esitetä todisteita.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Monet liiketoiminnan keskeiset kustannuserät - esimerkiksi
polttoaineet, lentokenttämaksut ja maapalvelut - ovat kaikille lentoyhtiöille
samoja tai lähes samoja.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Jos pienet ja keskisuuret lentoyhtiöt toimivat rohkeasti ja
oikea-aikaisesti, ne pystyvät hankkimaan koneita jopa edullisemmin kuin suuret.
Finnairin edellisten johtajapolvien aikana toteutettu A350-laivaston hankinta
on erinomainen esimerkki tällaisesta toiminnasta.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Menestyvien lentoyhtiöiden joukossa on aina ollut sekä
suuria että pieniä lentoyhtiöitä. Suuret ovat kutistuneet pienemmiksi tai
tehneet konkursseja ja pienet ovat kasvaneet suuremmiksi.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Hyviä esimerkkejä tästä kehityksestä ovat mm. <span lang="EN-US">Norwegian, Easyjet, Southwest Airlines,
Singapore Airlines ja Finnair itse. </span>Innovatiivisuus yhdistää näitä
kaikkia, mutta Finnairin ja Singapore Airlinesin kilpailuvaltteihin kuuluu myös
erinomainen palvelu.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Pienestä Singaporen kaupunkivaltiosta tuli talouden ja
turismin keskus nimenomaan loistavien lentoyhteyksien ansiosta.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Singaporen valtio omistaa edelleen enemmistön kansallisesta
lentoyhtiöstä sijoitusyhtiönsä Temasekin kautta, vaikka Singapore kuuluu vapaan
markkinatalouden äänekkäimpiin puolestapuhujiin. Valtion osuus on 56 prosenttia
eli lähes sama kuin Suomessa.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Singapore Airlines oli aikoinaan pienempi yritys kuin
Finnair. Valtion omistus ei ole estänyt sitä nousemasta maailman suurimpien ja
arvostetuimpien lentoyhtiöiden joukkoon.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Suomalaiset yritysjohtajat ja yrittäjät ovat yleensä sitä
mieltä, että valtion pitäisi luopua omistuksistaan pörssiyhtiöissä. Finnair on
poikkeus. Se on yksi Suomen tärkeimmistä valtionyhtiöistä. Pörssinoteeraus
pitää huolta yhtiön kilpailukyvystä ja tarjoaa mahdollisuuden investointien rahoitukseen.
Yksityiset sijoittajat osallistuvat tällä tavalla Suomelle tärkeiden yhteyksien
ylläpitämiseen ja laajentamiseen.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Jos valtio tarvitsee rahaa, se voi luopua metalliteollisuuden
yritysten vähemmistöosuuksista. Finnairin enemmistön myyntiin liittyvä riski on
kuitenkin liian suuri. Se saattaisi olla vielä suurempi virhe kuin
sähköverkkojen myynti ulkomaisille sijoittajille oli.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgCRIFT9gII4Vz9Si8OJpEoMCT2STOIs8BsJQrlskTnnFLCAExDiTJeR8EqsUSaeT4eLIoQ4yqnt4-QoLXlMG4jv8cXKfbvNLvT-rMWFJ29PS-DAsmXdHGVsTRjNJuxOFydntgBEan9mMs/s1600/Finnair_takeover_25_sek_firstFrame.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="720" data-original-width="1280" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgCRIFT9gII4Vz9Si8OJpEoMCT2STOIs8BsJQrlskTnnFLCAExDiTJeR8EqsUSaeT4eLIoQ4yqnt4-QoLXlMG4jv8cXKfbvNLvT-rMWFJ29PS-DAsmXdHGVsTRjNJuxOFydntgBEan9mMs/s400/Finnair_takeover_25_sek_firstFrame.jpg" width="400" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
Olli Muurainenhttp://www.blogger.com/profile/14442476565680892785noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2839367742395681317.post-91375914247791151192017-05-14T09:15:00.000-07:002017-05-14T09:32:29.522-07:00Demokratian korjaussarja<div class="MsoNormal">
<div class="MsoNormal">
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12.0pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">Suomi ei ole jakautunut kahteen. Perinteisten oikeisto-vasemmisto ja konservatiivi-liberaali akselien ohella voi politiikan jakaa maltillisiin ja radikaaleihin. Maltillista ja suvaitsevaista politiikkaa tekevillä puolueilla (kok, SDP, kesk, vihr, RKP, Krist.) on Suomessa yhteensä n. 80 prosentin kannatus.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12.0pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">Perussuomalaiset on suomalainen versio eurooppalaisesta maahanmuuttokielteisestä radikaalista liikkeestä. Persut ovat kuitenkin eurooppalaisittain pehmeä porukka ja heidän 8,8 prosentin vaalikannatuksensa lienee tuossa sarjassa yksi Euroopan matalimpia. Poliittisen kentän vasemmalla laidalla tilanne on samantapainen.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12.0pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">Pragmaattinen maltillisuus on Suomen menestystarina, jolla on ollut kriisejä, mutta hyvin se on taistelunsa kestänyt. Menestyksellä on kuitenkin kääntöpuolensa:<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12.0pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">Suomalainen demokratia on vaikeuksissa. Hallitukset eivät ole saaneet merkittäviä muutoksia aikaan yli kymmeneen vuoteen, näköalattomuus leviää ja Suomi on köyhtynyt suhteessa kilpailijamaihin. Vaikuttajat tietävät, mitä pitäisi tehdä. Mutta järjestelmä suosii sitä, ettei mitään tehdä tai jos tehdään, niin päätökset perutaan.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12.0pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">Poliittinen kenttä pirstaloituu ja toimintakykyisten koalitioiden kokoaminen muuttuu entistäkin vaikeammaksi. Hallituksen enemmistöä ei voi muodostaa yhden tai kahden kansanedustajan varaan, koska matkojen, mahdollisten loikkareiden tai omantunnonkysymysten vuoksi enemmistöpolitiikka ei aina toteutuisi. Siksi mukaan otetaan vielä yksi tai kaksi puoluetta, varmuuden vuoksi.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12.0pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">Laajapohjainen hallitus on teoriassa kaunis ajatus, mutta se tarkoittaa myös laajaa arvopohjaa. On ymmärrettävää, että poliitikot tekevät mieluummin mitättömiä päätöksiä kuin luopuvat omista arvoistaan. </span><span style="font-size: 12pt;">Demokratia kaipaa apua, jotta se voisi palvella kansalaisia paremmin.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12.0pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">Suomi tarvitsee tulevaisuudessa sellaisia hallituksia, joiden periaatteissa, tavoitteissa ja toiminnassa näkyy nykyistä selkeämpi sävy, ideologia. Tämä tarkoittaa sitä, että hallituksissa olisi vähemmän puolueita kuin nykyisin.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12.0pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">Ensin täytyy kuitenkin ratkaista toimintakykyyn liittyvä haaste. Siksi ehdotan, että A) enemmistöhallitukselle sovitaan niin sanottu <i>reissuturva </i>ja B) vähemmistöhallitukselle sovitaan <i>enemmistöturva</i>. Lakeja ei tarvitse muuttaa, sillä tämä voitaisiin hoitaa kolmen suurimman puolueen keskinäisellä sopimuksella. Muut puolueet tulisivat luultavasti mukaan, jotta ne voisivat osallistua hallitustyöskentelyyn.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12.0pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">Mallissa A sovittaisiin, että yhdenkin kansanedustajan enemmistö on enemmistö, jota oppositio kunnioittaa. Eli jos yksikin hallituspuolueen kansanedustajista on matkoilla tai sairaana, yksi opposition edustaja äänestää vastaavasti tyhjää. Tällä tavalla eduskunta kunnioittaisi sitä demokratian peruskiveä, jonka mukaan vaaleissa valittu enemmistö saa päättää.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12.0pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">Tällainen ratkaisu toisi uusia vaihtoehtoja hallituksen muodostajalle. Tämä tyyli olisi luultavasti demokraattisempi kuin hallituspohjan laajentaminen ihan vain siltä varalta, että joku hallituspuolueen kansanedustajista joutuu olemaan poissa ratkaisevasta äänestyksestä 40 asteen kuumeen takia.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12.0pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">Enemmistö päättää, olkoon vaikka niukkakin!<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12.0pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">Joissakin tilanteissa Suomelle voisi sopia myös vähemmistöhallitus – koska poliittisessa kentässä ei ole enää selkeää jakoa oikeistoon ja vasemmistoon. Vähemmistöhallitus ei ole kuitenkaan realistinen vaihtoehto, jos sillä ei ole onnistumisen edellytyksiä. Siksi tarvitaan malli B eli <i>vähemmistöhallituksen enemmistöturva</i>:<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12.0pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">Sovitaan että ”enemmistön” muodostamiseen riittää 90 tai 80 kansanedustajaa. Sopimus pitäisi olla kahden vaalikauden mittainen, jotta oppositiolla on mahdollisuus hallituksen kannatuksen laskiessa samaan valttiin neljän vuoden päästä. Sopimuksen tehneet ja oppositioon jäävät puolueet pidättäytyisivät äänestämästä tai tukisivat hallitusta.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12.0pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">Jos olen ymmärtänyt oikein, Ruotsissa otettiin käyttöön samansukuinen malli, koska ruotsidemokraatteja ei haluttu hallitukseen eikä enemmistöä olisi muuten syntynyt.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12.0pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">Ymmärrän hyvin, että tällaiset ajatusharjoitukset ovat kauhistuksia monelle suomalaisen mallin puolustajalle. Kysyn kuitenkin:<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12.0pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">Ovatko nykymallin mukaan kootut hallitukset toimineet hyvin? Onko työskentely ollut antoisaa ja tuloksellista? Tuntuuko veronmaksajien varoilla palkatuista virkamiehistä, kansanedustajista ja ministereistä siltä, että työn jälki on ollut sellaista, mitä äänestäjät odottavat ja ansaitsevat? Miten politiikka olisi muuttunut, jos jokaisesta 2000-luvun hallituksesta olisi pudotettu pois yksi puolue tai vaihdettu yksi suuri puolue toiseen keskisuureen tai pienempään?<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12.0pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">101 paikkaa on enemmistö eduskunnassa. Tästä huolimatta kolme viimeisintä hallitusta ovat:<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: x-small; line-height: 107%;">- 2015 Sipilän Kesk+Kok+PS, 123 edustajaa.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: x-small; line-height: 107%;">- 2011 Sateenkaaressa Kok+SDP+Vihr+Vas oli aloittaessaan 119 paikkaa.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="line-height: 107%;"><span style="font-size: x-small;">- 2007 Vanhanen II Kesk+Kok+Vihr+RKP kansanedustajia on 126</span><span style="font-size: 12pt;"><o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12.0pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">Tältä näyttää tuoreen mielipidemittauksen </span><span style="font-size: 16px;">perusteella laskemani *) arviot paikkamääristä eduskunnassa. </span><a href="http://yle.fi/uutiset/3-9604997" style="font-size: 12pt;">http://yle.fi/uutiset/3-9604997</a></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12.0pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">Kok 43<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12.0pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">SDP 38<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12.0pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">Kesk 38<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12.0pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">Vihr 29<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12.0pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">PS 20<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12.0pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">VAS 15<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12.0pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">RKP 10<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12.0pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">KD 9<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12.0pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"> <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12.0pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">Tilanne on todella tasainen ja kahden vuoden kuluttua mikä tahansa kolmesta isosta voi olla hallituksen muodostajan paalupaikalla.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<b><br /></b></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12.0pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"><b>Hallituksen muodostaminen nykytyylillä</b><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12.0pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">Kokoomus aloittaa. Hallituksen muodostaja Petteri Orpo etsii enemmistöksi nykytyyliin selvää enemmistöä(115+paikkaa) Vaihtoehtoja on mm.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12.0pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">KOK +SDP+ KESK<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12.0pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">KOK+SDP+VIHREÄT+ täydennettynä RKP/KD/VAS<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12.0pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">KOK +KESK+VIHR+ täydennettynä mahdollisesti RKP/KD/VAS<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12.0pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">Perussuomalaisia en ota nykykannatusmittauksein valossa mukaan vaihtoehdoksi. Heistä ei olisi hallitusvastuuseen kannatusromahduksen perusteella.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12.0pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"> <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12.0pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">Punamullan variaatiota ovat mm.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12.0pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">SDP+KESK+VAS+VIHR<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12.0pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">KESK+SDP+VAS+RKP+KD<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12.0pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">Kumpikaan ei tunnu luontevalta<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12.0pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"><b>Reissuturva (oppositio kunnioittaa yhden kansanedustajan enemmistö)<o:p></o:p></b></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12.0pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">Kaikkien edellisten vaihtoehtojen lisäksi<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12.0pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">KOK+KESK+RKP 101 Paikkaa<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12.0pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">KOK+SDP+RKP 101 Paikkaa<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12.0pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">KESK+SDP+RKP + VAS tai Vihr<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12.0pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"><b>Vähemmistöhallituksen enemmistöturva l. 80 paikalla valtaan</b><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12.0pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">KOK+KESK 81 paikkaa<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12.0pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">KOK+SDP 81 paikkaa<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12.0pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">KOK +VIHR+RKP 82 paikkaa<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12.0pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">SPD+VIHR+VAS 82 paikkaa<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12.0pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">KESK+SDP+ Mikä yksi muu tahansa esim. RKP tai KD<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12.0pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">--<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 9.0pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">*) (jaoin muut 2% kannatuksen laskennallisesti tuomat neljä paikkaa tasaisesti kolmelle isoimmalle puolueelle sekä RKP:lle automaattisena Ahvenanmaan paikkana) <o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
</div>
</div>
Olli Muurainenhttp://www.blogger.com/profile/14442476565680892785noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2839367742395681317.post-67781977518383060582017-01-19T02:29:00.000-08:002017-01-19T02:29:39.160-08:00Suomikin on täynnä pieniä trumpisteja.<div class="MsoNormal">
Yhdysvaltojen uusi presidentti vannoo virkavalan huomenna. En
muista miesmuistiin, että mikään asia olisi aiheuttanut minulle käänteitä
vatsanpohjassa samalla tavalla kuin Donald Trumpin virkakauden aloitus.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi1dA_UIinwlkJrsI8pTcWRmNrNUBhYShAf9KjWxbHY34AFVY7vezgv933BFv8LxCqaEXOKmb4gJaDXLV_Kgbm0k-Q3rWltmeHkFYloEpuiQo1M9o2jkcnqtUlGCk2Cs-PirCP5bCZ0Snk/s1600/Trump_calling.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi1dA_UIinwlkJrsI8pTcWRmNrNUBhYShAf9KjWxbHY34AFVY7vezgv933BFv8LxCqaEXOKmb4gJaDXLV_Kgbm0k-Q3rWltmeHkFYloEpuiQo1M9o2jkcnqtUlGCk2Cs-PirCP5bCZ0Snk/s320/Trump_calling.PNG" width="179" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Hengityksen pidättelemistä ei voi tehdä neljän vuoden ajan.
Siksi on parempi yksilötasolla keskittyä vaikuttamaan niihin asioihin joihin voi:
perheeseen, työhön, terveyteen, läheisiin. Kun ihminen tekee niin, hän voi
kohdata myllertävän maailman shokit paremmassa taloudellisessa ja henkisessä
valmiudessa.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Olen lukenut paljon Donald Trumpista. Olen perehtynyt myös
hänen toimintamalleihinsa. Ne eivät ole lopulta kovin kaukana meidän kotoisesta
Suomenmaasta. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Suomikin on täynnä pieniä trumpisteja. Venytämme totuutta ja
levitämme väitteitä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua. Moni suomalainen
vaikuttaja käyttää samoja lääkkeitä kuin Trump mutta pienempinä annoksina.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Totuudenjälkeisen ajan vakavin oire on julkisen keskustelun
tason heikkeneminen. Tunteet jyräävät faktat. Jyrkkä yksioikoisuus voittaa
maltillisen ja monipuolisen pohdiskelun. Perinteisen median heikkeneminen on
tuonut julkiseen keskusteluun mukaan uudet äänitorvet, joita voisi kauniisti sanoa
vaihtoehtoisiksi medioiksi. Klikkien maksimointi on tärkeä liiketoimintamalli
kaikille medioille. Tunne klikkaa linkkiä järkeä herkemmin.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Yllättävän suurten ihmismassojen, jopa niin sanottujen tolkun
kansalaisten suhteellisuudentaju horjuu. Ihmiset jakavat tietoa, joka tuntuu
heistä oikealta. Ei siis ole oikein vaan tuntuu oikealta. Mahdollisuudet
mielipiteiden manipulointiin paranevat, koska virheitä ei enää korjata.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Muistelen esimerkiksi listausta Amerikan
presidentinvaaleista jaetuimpien uutisten osalta. Kärkeä hallitsivat uutiset,
jotka olivat puhdasta roskaa. Toinen näyttävä esimerkki on hiljattain Suomessa julkistettu
juttu, jossa väitettiin että Suomen julkinen sektori on selvästi pienempi kuin
uskotaan ja ettei velka ole ongelma.<span style="color: red;"> <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Totuuden vääristyminen on vaarallinen ilmiö demokratian, länsimaisen
sivistyksen ja lopulta rauhan kannalta. Koko länsimainen yhteiskunta perustuu
pohjimmiltaan totuuteen – tai vähintäänkin totuuden etsimiseen.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Valheet ja vääristely ovat jo vahingoittaneet Suomeakin.
Nöyrä ja sitkeä kansa on vähitellen turtunut uskomaan siihen väitteeseen, että
paras ratkaisu ongelmiin on ratkaisun lykkääminen. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Oppositio iskee kiinni kaikkeen, mitä hallitus yrittää
tehdä. Monet huippupoliitikot ovat jääneet some-koukkuun: Mitä rajummin sanot,
sitä enemmän seuraajat tökkivät tviittiisi sydämiä. Klikkijournalismista
riippuvainen media voimistaa huutelun voimaa. Demokratia rampautuu meillä ja
muualla huolestuttavaa tahtia. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Minusta suomalaisten poliitikkojen ja median pitäisi
lopettaa trumpismi ennen kuin on liian myöhäistä. Ehdotan, että valtakunnan
merkittävimmät poliitikot julistavat tviittirauhan viimeistään kunnallisvaalien
jälkeen ja vetäytyvät tekemään yhdessä sitä, mistä heille maksetaan:
huolehtimaan isänmaan tulevaisuudesta.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Hallitus yrittää parhaillaan tehdä päätöstä suurista
asehankinnoista yhdessä opposition kanssa, suljettujen ovien takana ja
budjettiraamien ulkopuolella. Jos tämä ratkaisu osoittautuu toimivaksi, miksi
sitä ei sovelleta myös talouden ja hyvinvoinnin suuriin ratkaisuihin? Tehtäisiin Suomen pelastuspaketti politiikan
normaalien raamien ulkopuolella. Mitä hyötyä on julkisesta keskustelusta, jos se
estää tärkeät päätökset tämän ja seuraavien hallitusten aikana? Maantavaksi
muodostuu, että jokainen hallitus käy vuorollaan epäonnistumassa. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Suomella on hieno tarina, mutta juuri nyt Suomi on huonossa
kunnossa. Mitä tahansa voi tapahtua, kun presidentti Trump johtaa Yhdysvaltoja.
Toisten maiden tuen varaan ei voida laskea mitään, onpa kyse sitten taloudesta
tai turvallisuudesta. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Suomen pitäisi tehdä se, mitä jokainen itsestään huolta
pitävä henkilö tekee: <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Pitää huolta terveydestään, fyysisestä kunnostaa ja
taloudestaan. Sellainen maa, joka ei pidä huolta omista asioistaan, ei
riskeeraa ainoastaan hyvinvointiaan vaan myös itsenäisyytensä. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Nopein ja luultavasti varmin talouden ongelmien ratkaisu
olisi, että Suomi ryhtyisi Ruotsiksi, kuten Juhana Vartiainen äskettäin ehdotti
blogissaan.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Suomi kopioi Ruotsia 1900-luvun loppupuolella kaikissa
tärkeissä yhteiskunnallisissa ratkaisuissa. Tuosta yhteydestä luovuttiin noin
kymmenen vuotta sitten. Ei olisi kannattanut.
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Keskitytään tekemiseen eikä ihmeen odottamiseen. Pidetään
sielu ja kroppa hyvässä kunnossa, vaalitaan hyviä suhteita läheisiin ja
naapureihin. Seurataan tarkasti maailman muuttumista ja nautitaan työn imusta. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Pelkään pahoin, että Suomen nykyinen johtajasukupolvi ei
kykene sulkemaan Twitteriä. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Luulen, että he eivät pysty sellaiseen politiikan kehyksien
ylittävään sopimiseen ja valtiomiesmäisyyteen, jolla Suomi voisi aloittaa
seuraan 100 vuotta terveenä toipuvana potilaana. Mutta samalla toivon, että he
osoittavat huoleni aiheettomaksi. Kaikki on edelleen mahdollista: romahdus ja
tai uusi menestys.</div>
Olli Muurainenhttp://www.blogger.com/profile/14442476565680892785noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2839367742395681317.post-37382641645319842832016-06-25T05:34:00.001-07:002016-06-25T05:37:36.920-07:00Mahdollisuuksien maa – mitä Billnäsin ruukin 375 vuotta opettaa<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "calibri" , sans-serif;">Suomen
teollisuus sai alkunsa siitä, kun nuori ruotsalainen yrittäjä Carl Billsten
kyllästyi Tukholman seisovaan ilmaan ja muutti <i>Österlandetiin</i>, mahdollisuuksien maahan.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "calibri" , sans-serif;">Billsten
perusti Turkuun suuren meritullin ja sai lisenssin suolan tuonnille. Bisnes
kukoisti ensin. Muutamien vuosien kuluttua se romahti, kun valtion
veropolitiikka muuttui. Piti keksiä jotakin muuta. Uutta ideaa ei voinut kehua
erityisen ainutlaatuiseksi, mutta se toimi. Sotaisa Ruotsi tarvitsi rautaa,
joten Billsten rakensi masuunin ja kaksi kankirautavasaraa Mustionjoen rantaan.
Ruukinoikeudet hänelle myönsi kuningatar Kristiina 25. kesäkuuta 1641.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh2cp2uDzwYZ5BOQXljMvP3glT4yTsk8Ir3ZwfASVf418WFm9dQMvqZY2HzVyAKN74Q70amIY0vfa-tHanmW-zap5f3mgkLFHAXcspvHJcUYSz14d7rdItTCi9GAsu9Xh4mxoqQpzXTltg/s1600/Swedish_queen_Drottning_Kristina_portrait_by_S%25C3%25A9bastien_Bourdon_stor.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh2cp2uDzwYZ5BOQXljMvP3glT4yTsk8Ir3ZwfASVf418WFm9dQMvqZY2HzVyAKN74Q70amIY0vfa-tHanmW-zap5f3mgkLFHAXcspvHJcUYSz14d7rdItTCi9GAsu9Xh4mxoqQpzXTltg/s200/Swedish_queen_Drottning_Kristina_portrait_by_S%25C3%25A9bastien_Bourdon_stor.jpg" width="153" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="font-size: small;">Kunigatar Kristiina </span></td></tr>
</tbody></table>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "calibri" , sans-serif;">Siitä päivästä
on kulunut tänään 375 vuotta. Ruukki on sopeutunut. Liki satavuotias Suomikin
on muuttunut. Kurjuudesta on noustu maailman kehittyneimpien kansakuntien
joukkoon. Myös aineellisesti Suomi on hyvin rikas maa. Rahaa ja varallisuutta
on enemmän kuin koskaan ja velkaa vähemmän kuin monilla muilla. Siltä näyttää,
kun asiaa katsoo riittävän pitkällä sihdillä. Lyhyen aikavälin ongelmat ovat
Billnäsin kummituksille silmänräpäyksiä. Ruukilla on aikaa, kunhan joku vain
pitää katot kunnossa.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "calibri" , sans-serif;">Billnäsin
teknologia edusti aikoinaan oman alansa huippua. Tuottavuus ja jalostusaste
kohosivat hurjaa vauhtia 1800- ja 1900-luvuilla. Tuotteet olivat
kilpailukykyisiä ja tarpeellisia. Raudasta tehtiin suurin piirtein kaikkea,
mitä raudasta voi tehdä, työkaluista tykinkuuliin. Puut Suomi kaatoi Billnäsin
kirveillä. Armeija puolusti itsenäisyyttä juoksuhaudoissa, </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "calibri" , sans-serif;">jotka kaivettiin
Billnäsin lapioilla. Sotien jälkeen teollistuvan Suomen pääkonttorit
kalustettiin Billnäsin toimistokalusteilla.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "calibri" , sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: right;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgTaQhXo-Ue7Uqpdcy078DYCA2EPg09G2wbq15rflFdp7HJVDRmj2lEwzZ1K9T0DuxUdc-2abLXIeEVmjIrcYc2-LUN4EZkSiPDnkEldd2_txGnJA83eeaL3ExT-C6bQO9_GNMTgS387uo/s1600/416161_473742492636508_1745628279_o.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="153" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgTaQhXo-Ue7Uqpdcy078DYCA2EPg09G2wbq15rflFdp7HJVDRmj2lEwzZ1K9T0DuxUdc-2abLXIeEVmjIrcYc2-LUN4EZkSiPDnkEldd2_txGnJA83eeaL3ExT-C6bQO9_GNMTgS387uo/s320/416161_473742492636508_1745628279_o.jpg" width="320" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "calibri" , sans-serif;">Teknologian,
markkinoiden ja liiketoiminnan muutokset ovat aina ohjanneet ruukin kehitystä.
Billnäsillä on ollut vaikeita aikoja niin kuin Suomellakin. Teollinen toiminta
alueella päättyi yli 30 vuotta sitten, koska siihen ei ollut enää edellytyksiä.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "calibri" , sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "calibri" , sans-serif;">Billnäs oli
pitkään hiljaa mutta se ei tuhoutunut. Lumoavan kaunis historiallinen alue
nousee tulevaisuudessa uuteen loistoon, kun sinne tuodaan innovatiivista ja
korkealuokkaista palveluliiketoimintaa. Päästetään ihmiset irti, tarttumaan
työhön ja luomaan sellaisia asioita, joita kukaan ei ole aiemmin tehnyt. Niin
tulee käymään myös Suomelle. Supercellin ja Rovion tarinat todistavat,
millaisiin tekoihin bittien patruunat pystyvät. Tämän maan onni on, että tulevaisuuden
suurimmat arvot luodaan sellaisessa toiminnassa, johon ei tarvita satamia. Palveluiden,
ideoiden ja koodin vienti kiertää ahtaajat ja byrokraatit. Maailma ohittaa
voimat, jotka haluavat estää muutoksen. Syrjäisen sijainnin merkitys vähenee.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "calibri" , sans-serif;"><br /></span><span style="font-family: "calibri" , sans-serif;"></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<o:p></o:p><br />
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "calibri" , sans-serif;"> </span><span style="font-family: "calibri" , sans-serif;">Suomi voi
menestyä, koska se on vapaa maa. Täällä asuu ihmisiä, jotka ovat saaneet
maailman parhaan koulutuksen mukana edellytykset ajatella itse. Vapaat
suomalaiset voittavat pelkonsa, hymyilevät ennakkoluuloilleen ja ottavat elämänsä
omiin käsiinsä.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "calibri" , sans-serif;"><br /></span></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiLE-kYVL51sRFu_BXOCG5jVoePbANkDecuMHinJh8xfLse4YoH7wwLlAr0N6-WkIbdh7DsCspa-auAMA7DKokePV3nCwkz2Q9OdPtOUz2hxai4pUXADYZChtvrNZGMzTA-xRXss-cJ_EA/s1600/1496335_721560111188077_860243890_o.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="210" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiLE-kYVL51sRFu_BXOCG5jVoePbANkDecuMHinJh8xfLse4YoH7wwLlAr0N6-WkIbdh7DsCspa-auAMA7DKokePV3nCwkz2Q9OdPtOUz2hxai4pUXADYZChtvrNZGMzTA-xRXss-cJ_EA/s400/1496335_721560111188077_860243890_o.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="font-size: small;">Billnäs postikortti</span></td></tr>
</tbody></table>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "calibri" , sans-serif;"><br /></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
Olli Muurainenhttp://www.blogger.com/profile/14442476565680892785noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2839367742395681317.post-44044707310839859772016-02-15T06:23:00.000-08:002016-02-15T06:23:18.262-08:00Erilaisuus menetti otteensa<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, serif; font-size: 15pt;">Erilaisuus voi usein olla hyvä juttu. Se on voima,
joka luo kilpailuetua yrityksille ja kokonaisille kansakunnille.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Georgia",serif; font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">Suomen nykyinen erilaisuus periytyy 1900-luvun
jälkimmäiseltä puoliskolta. Monta vuosikymmentä erilaisuutemme toimi. Olemmeko
testanneet, kuinka hyvin tämä malli nyt toimii? Olemmepa hyvinkin:<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Georgia",serif; font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">Viimeksi kuluneen vuosikymmenen tulos on nolla
prosenttia bkt:n kumulatiivista kasvua. Olemme oman verrokkisarjamme jumbo. Kirkkaasta
tähdestä on tullut luuseri. Valtiolle, eli meille ja tuleville sukupolville on
otettu 50 miljardia uutta velkaa, yrityksiä on mennyt nurin ja uusia firmoja on
jäänyt perustamatta. Tämän päälle on saatu reilu annos henkistä pahoinvointia.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Georgia",serif; font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">Jos tällä tiellä jatketaan, henkinen väkivalta
muuttuu fyysiseksi. Tällaista uhkaa ei pitänyt tulla Suomeen. Nyt se on mahdollista.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Georgia",serif; font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">Olimme ennen ylpeitä omaperäisestä suomalaisesta
mallistamme. Ylpeytemme on kärsinyt kovan kolauksen. Mutta miksi emme pysty
myöntämään, ettei malli toimi ja korjaamaan sitä?<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Georgia",serif; font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">Suomi kyllä huomasi, kun maailma muuttui eduksemme.
Korjasimme kasvun hedelmiä. Myimme Kiinaan ja muille kehittyville markkinoille
hevosta suurempia koneita. Poimimme rusinoita, tulimme liian tyytyväisiksi ja
jätimme läksyt tekemättä.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Georgia",serif; font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">Siitä on 20 vuotta, kun Kiinan kasvu toden teolla
alkoi. Nyt kun Kiinan kasvu hiipuu ja kilpailu muuttuu monilla toimialoilla eloonjäämisen
otteluksi, meillä on Suomessa edelleen ihmisiä, jotka eivät suostu uskomaan,
että työpaikat, verotulot, investoinnit määräytyvät maailmanlaajuisessa kilpailussa.
Suomi ei ole valmistautunut oikeaan kilpailuun sen paremmin kuin kohtaamaan
hiipuvaa maailmantalouden alamäkeä.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Georgia",serif; font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">Sitä ei pääse pakoon sanomalla, että me emme aio
tähän kisaan osallistua. Tai että meidän erilaisuutemme on lopulta niin paljon
parempaa, että kyllä muu maailma sen lopulta ymmärtää. Ei se ymmärrä. Eikä sitä
kiinnosta.</span><span style="font-family: Georgia, serif; font-size: 15pt;"> </span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Georgia",serif; font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">Suomen ongelmat eivät poistu itsekseen, kun jonain
päivänä suhdanteet paranevat. Ne eivät parane, vaan heikkenevät ja me kuulumme
heikoimpien joukkoon. Paratiisimme on vakavassa vaarassa.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Georgia",serif; font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">Totuuden kieltäjien seurakunnassa riittää
kuitenkin väkeä. He sulkevat silmänsä hämmästyttävän isoilta tosiasioilta:<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, serif; font-size: 15pt;">Suomessa on maailman jäykin tai toiseksi jäykin
työmarkkina.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Georgia",serif; font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">Suomessa on yksi maailman huonoimmista
huoltosuhteista eli yhtä työssäkäyvää kohti on yksi sairas, eläkeläinen,
opiskelija. Verojen ja julkisen sektorin suhde kansantalouden kokoon hipoo
maailmanennätystä.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Georgia",serif; font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">Virallinen Suomi luottaa sopimusyhteiskuntaan,
josta olemme olleet niin ylpeitä mutta turhaan. Suomessa järjestetään
moninkertaisen määrän laittomia lakkoja Ruotsiin verrattuna, ja julkisen
sektorin työntekijöitä edustava JHL pelottelee veronmaksajia uusilla lakoilla,
AKT:n koviksista puhumattakaan. Teollisuuden palkat ovat nousseet kymmenessä
vuodessa toiseksi eniten. Edellä on vain Kreikka.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Georgia",serif; font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">Tällaista tulosta tekee suomalainen yhteiskunta.
Kun sitten jokin menee yhteiskunnassa rikki, eri alojen asiantuntijat ryntäävät
kertomaan, miten yhteiskunnan pitää asiaan puuttua uudella lailla ja miten
valvoa, ettei moista pääse enää tapahtumaan.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Georgia",serif; font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">Tästä erilaisuudesta maailma on suurelta osin
irtautumassa. Suomi on rajusti ylireguloitu ja se estää talouskasvua. Menestyvien
valtioiden päättäjät ovat tajunneet, että myönteiset voimat lähtevät
liikkeelle, kun vapauksia ja kannustimia lisätään ja esteitä poistetaan.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Georgia",serif; font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">Mahdollisuuksiin keskittyvät ihmiset, yritykset
ja valtiot menestyvät. Rajoittajat ja kateelliset kärsivät. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Georgia",serif; font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">Pääomat siirtyvät sellaisiin maihin, jotka eivät
kurista niitä. Mikään isänmaallisuus ei pysty niitä pidättelemään.
Yritysjohtajat toimivat väärin, jos he valitsevat hyvästä ja huonosta kohteesta
jälkimmäisen.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Georgia",serif; font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">Jotkut lukijoista saattavat sanoa, että minähän
puhun niin kuin Björn Wahlroos. Niin puhun. Olen lainannut tarkoituksella hänen
ajatuksiaan, maustanut niitä omillani ja paljastan sen vasta nyt, koska niiden
joiden pitäisi kuunnella Wahlroosia, sulkevat silmänsä ja korvansa heti kun
hänen nimensä mainitaan.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Georgia",serif; font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">Hyi helvetti, markkinataloutta – vaikka juuri
siihen menestyksemme on aina perustunut.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Georgia",serif; font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">Wahlroos on syvästi huolissaan. Hän haluaisi olla
ylpeä synnyinmaastaan, mutta häntä hävettää tämä surkeus. Häntä ei haittaa se,
etteivät kaikki pidä hänestä. Ei minuakaan. Mutta se haittaa, ettei hänen
ajatuksiinsa vastata asiallisesti. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Georgia",serif; font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">Jos Suomi tekee konkurssin, Wahlroosin visio
markkinatalouden roolin vahvistamisesta toteutuu, luultavasti
hallitsemattomammin kuin jos tekisimme sen itse ja nyt. Me tarvitsemme markkinataloutta
ja ihmisten itsemääräämisoikeutta nyt enemmän kuin koskaan aiemmin.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Georgia",serif; font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">Katastrofin estämiseksi meidän pitää kopioida
pikaisesti maailmasta sellaisia malleja, jotka toimivat. Kun perusasiat saadaan
kuntoon, talous kasvuun ja ihmisten tulevaisuudenusko takaisin, meillä on taas
varaa omaperäiseen erilaisuuteen.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Georgia",serif; font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Georgia",serif; font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">-</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Georgia",serif; font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, serif;"><span style="font-size: 20px;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=AYxNZd0Ezog&feature=share" target="_blank">Tässä</a> linkki Wahlroosin esitykseen. Suosittelen! </span></span></div>
Olli Muurainenhttp://www.blogger.com/profile/14442476565680892785noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-2839367742395681317.post-33064287183531512242015-12-29T20:29:00.000-08:002015-12-29T20:29:25.839-08:00Miksi me olemme kusessa? Osa 3: Parlamentarismista puuttuu sulake<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;">Eduskunta on hajotettu
seitsemän kertaa Suomen itsenäisyyden aikana. Viimeksi näin kävi vuonna 1975,
kun presidentti Kekkonen kyllästyi hallituspuolueiden riitelyyn.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;">Parlamentin hajottaminen
kuuluu länsimaisen demokratian keinovalikoimaan. Suomessa eduskunnan
hajottamisesta on kuitenkin tehty hyvin vaikeaa. Vuosituhannen vaihteessa
sorvatun uuden perustuslain mukaan presidentti voi lähettää kansanedustajat
takaisin vaalikentille vain pääministerin perustellusta aloitteesta ja
eduskuntaryhmiä kuultuaan.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;">Hajottaminen on tämän takia
hyvin epätodennäköistä, lähes mahdotonta. Parlamentti tulisi hajottaa silloin, kun
parlamentarismi ei toimi tai päätöksiä ei synny. Pääministeri on silloin mitä
suurimassa määrin itse osa ongelmaa. Ehdottaako poliittisen järjestelmän
ylimmällä pallilla istuva pääministeri, että hänen oma työnsä loppuu? Ei ehdota.
Jos pääministeri väsyy, saman puolueen toinen mies tai nainen ottaa hänen
paikkansa.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;">Parlamentarismilta puuttuu
sulake. Politiikan ylikuumenemisen estämiseen ei ole mekanismia. Jos demokratia
menettää toimintakykynsä, se jää perustuslain vangiksi seuraaviin vaaleihin
saakka. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;">Päätöstä perusteltiin
aikoinaan presidentin valtaoikeuksien rajoittamisella. Ratkaisu oli
eduskunnalle mieluinen myös siksi, että samalla kansanedustajat tulivat
suojelleeksi myös omia työpaikkojaan. Kukapa hyvästä duunista luopuisi, jos sen
voi omalla päätöksellään myös pitää? <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;">Tämä on inhimillisesti ymmärrettävää
mutta Suomelle väärin. Kansanedustajista on tullut kansan palkkaamia työntekijöitä
sen sijaan että he olisivat kansan edustajia. Heitä pitää palkita tärkeästä kansanedustamisesta
eikä päivätyöstä. Nyt he ovat säätäneet peruslakiin työpaikan ja vieläpä itselleen
erinomaisen työsuhdeturvan. Politiikasta on tullut ura, asema ja etujen
keräämisprojekti.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;">Todellinen kansan edustaja
asettaa kansan edun oman etunsa edelle. Suomalaiset parlamentaarikot edustavat
kuitenkin ensi sijassa itseään ja ajavat etenkin omaa asiaansa. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;">2000-luvulla, uuden
perustuslain aikana, suomalaisen demokratian toimintakyky on heikentynyt eikä
parantunut.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;">Tarvitaan joku, joka pystyy
panemaan pelin poikki pattitilanteessa. Tarvitaan virtapiikistä laukeava
sulake, ettei talo pala. Eduskunnan hajottamisesta pitää tehdä helpompaa kuin
se nyt on. Tasavallan presidentille tulisi
palauttaa tämä oikeus. <o:p></o:p></span></div>
Olli Muurainenhttp://www.blogger.com/profile/14442476565680892785noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2839367742395681317.post-9470538123734026772015-12-27T03:45:00.003-08:002015-12-29T20:29:44.403-08:00Miksi me olemme kusessa? Osa 2: Media repii eikä rakenna<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;">Suomen kansa näytti mediassa
jakautuvan vuonna 2015 kahteen joukkoon, menestyjiin ja luusereihin. Henkistä
ilmastoa ei voi kehua raikkaaksi. Julkinen keskustelu on kauniisti sanottuna väsynyttä ja (hienosti
sanottuna) ääripäihin polarisoitunutta.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;">Monet konkarit pohtivat
pienessä piirissä median roolia ristiriitojen voimistajana mutta hyvin harvat
sanovat ajatuksensa ääneen. Tiedostetaan että aiheesta pitäisi puhua, mutta
seurauksia pelätään. Toimittajien kanssa kannattaa olla väleissä.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;">Mediatoimialan suuri murros
vaikeuttaa ongelmien ratkaisua. <o:p></o:p></span><br />
<span style="font-size: 14.0pt;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;">Kaupallinen media yrittää
pitää kiinni lukijoistaan hinnalla millä hyvänsä, etsii konflikteja tai
kehittelee niitä vähäisistäkin aineksista. Mediaa vaivaa klikkihimo ja siksi kylähullujen
on helpompi saada palstatilaa ja ruutuaikaa kuin kymmenen vuotta sitten.
Maltilliset, tasapainoa ja rauhaa rakentavat kommentit eivät ylitä
uutiskynnyksiä mutta repivät ja liioittelevat ilmaisut tekevät sen vaivatta.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;">Olen kuullut, että monia
toimittajia tällainen meno hävettää. Eettisesti vahvimmille journalisteille työ
on paikoitellen kärsimystä.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;">Tarkoitukseni ei ole
syyllistää medioita. Ne tekevät parhaansa ja toimivat omalla logiikallaan. Jos
joku media päättää olla tekemättä repiviä juttuja, kilpaileva media tekee ne ja
kerää lukijat.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;">Toinen haaste on YLE. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;">YLEn toimitus ei ole
ainoastaan tyytynyt tarkkailemaan keskustelua vaan siitä on tullut pikku hiljaa
sen osapuoli. En varmasti ole ainoa joka ajattelee, että yleläisten ydin on vihervasemmistolainen.
Toimittajat näyttävät tekevän työtä ison valtion puolesta. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;">En usko, että kyseessä on
ollut tietoinen linja, josta on palaverissa päätetetty tai josta päätoimittaja
määrännyt. Sitä ei ole tarvinnut tehdä. Journalistinen linja lipeää hiljaa ja
pienin askelin, jos asiaan ei kiinnitetä tietoisesti huomiota.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;">Suomen ongelma on liian iso
valtio. Toimittajat puolustavat isoa valtiota, koska samalla he puolustavat
liian isoa YLEä ja omaa työpaikkaansa. Jos iso valtio romahtaa, myös YLEn
kolossi romahtaa. <o:p></o:p></span></div>
Olli Muurainenhttp://www.blogger.com/profile/14442476565680892785noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-2839367742395681317.post-79265988007891527522015-12-25T04:05:00.003-08:002015-12-25T04:18:10.143-08:00Miksi me olemme kusessa? Osa 1: Neliökilometrin harha<div class="MsoNormal">
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;">Olen kysynyt viime aikoina
useilta ihmisiltä, miksi Suomi on ajautuneet yhteen itsenäisyyden ajan vaikeimmista
tilanteistaan. Oireiden osoittelu on helppoa mutta itse taudista näkee harvoin hyviä
diagnooseja. Ei tarvita tohtorin tutkintoa sen ymmärtämiseen, että Suomi on
Euroopan uusin sairas mies.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;">Hämmästyttävää kyllä, maastamme
löytyy väkeä, joka ei näe edes sitä. Oppipoikadosentteja ei tarvitse syyllistää,
koska heidän oppi-isäprofessorinsa ovat myös pihalla. He tarvitsevat apua. Jotta
voimme heitä auttaa, meidän täytyy selvittää heidän heikentyneen näkönsä syy.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;">Talouden tilannekuva ei ole
koskaan täysin yksiselitteinen. Suomalaista todellisuutta vääristää tällä
hetkellä ainakin kolme merkittävää asiaa: neliökilometrin harha, helppo raha ja
kuuma pörssi.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;">Neliökilometrin harhalla
tarkoitan Helsingin keskustaa. Kävelin siellä marraskuussa muutaman tunnin ajan
ja tein havaintoja. Ydinkeskustassa liikkuvat ihmiset voivat hyvin, pukeutuvat tyylikkäästi
ja syövät hyvin. Uusia ravintoloita
perustetaan ja hotelleihin investoidaan, koska tuolla neliökilometrin alueella
viihtyvät ulkomaiset turistit. Siellä pyörivät myös monet mielipidevaikuttajat,
kansanedustajat ja median edustajat joilla on yhä paljon vaikutusvaltaa siihen,
miten ihmiset ajattelevat. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;">Muilla Suomen
neliökilometreillä tilanne on toinen. Valtaosalla menee suorastaan surkeasti. 1990-luvun
alun lamassa myös Helsingin keskustan tilanne oli kammottava. Ravintolat
lopettivat toiminsa, galleristit sulkivat ovet eikä ihmisiä juuri tullut
vastaan. Kriisi oli käsin kosketeltavissa.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;">Toinen harha muodostuu
rahoitusmarkkinoiden liian hyvästä toiminnasta ja rahan määrästä.
Keskuspankkien puskiessa rahaa markkinoille Suomi tulee saamaan halpaa rahaa vielä
paljon ja pitkään, vaikka päihtyneelle ja harhaiselle potilaalle ei pitäisi
antaa ollenkaan rahaa.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;">Korkotaso on niin matala,
ettei se pakota muutokseen. Toisin oli 90-luvun alun suuressa lamassa. Valtion
kirstu oli tyhjä ja rahaa kerättiin jopa valtion yhtiöiden ja liikelaitosten
tileiltä palkkojen maksuun. Ulkomailta ei rahaa saatu. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;">Kolmantena tulee pörssin
korkea arvostutaso. Pörssiä hallitsevat Koneen kaltaiset monitoimipaikkaiset supertähdet,
joiden menestyksellä ei ole juuri minkäänlaista yhteyttä Suomen menestykseen.
Monet selittävät silti, ettei Suomen tarvitse tehdä muutoksia, koska
suomalaisilla yrityksillä menee hyvin. Pörssillä meneekin hyvin – jos emme
huomioi kotimarkkinayrityksiä ja Venäjälläkin sortuneita Stockmannin kaltaisia
entisiä tähtiä.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;">Harhaiseen käsitykseen on
helppo langeta, kun poimii tilannekuvasta vain omia uskomuksia tukevat
havainnot.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;">Harhoista on myös helppo
vapautua, jos haluaa rehellisyyden avulla. Suuri osa ei kuitenkaan halua vaan uskoo
siihen, mihin on aina ennenkin uskonut. <o:p></o:p></span></div>
</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<br />Olli Muurainenhttp://www.blogger.com/profile/14442476565680892785noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-2839367742395681317.post-22240490259802859802015-12-23T03:35:00.000-08:002015-12-23T03:47:34.542-08:00Minäkin demari<div class="MsoNormal">
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;">Joulun alla on hyvä hidastaa
perimmäisten kysymysten äärelle. Tein niin ja myönsin, että olen demari.
Lompakkoni ei ehkä ole demarin lompakko mutta sydämeni on demarin sydän.
Ajattelunikin punertaa.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;">Sinäkin olet demari. Kaikki
suomalaiset ovat pohjimmiltaan demareita.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;">Aito oikea demari ymmärtää,
että sosiaalidemokraattista aatetta tarvitaan hillittömyyteen taipuvaisen
kapitalismin vastavoimaksi.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;">Todellinen demari kannattaa
Ranskan suuren vallankumouksen ikuisen upeita arvoja: vapautta, veljeyttä ja
tasa-arvoa. Demari on ajassa kiinni, arvostaa tasapainoa työn antajan ja
tekijän välillä ja tunnustaa, että molemmat tarvitsevat toisiaan. Kummankaan
etu ei ole, että toinen kyllästyy suhteeseen.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;">Länsimaisilla demokratioilla
on mennyt lujaa, kun vastuuntuntoiset demarit ovat johtaneet niitä. Gerhard
Schröder, Tony Blair, Liisa Jaakonsaari ja Paavo Lipponen ovat kaikki olleet
valtiomiehiä, jota porvariston jyrkinkin siipi on voinut arvostaa.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;">Ikävä kyllä Suomella ei ole
ollut demarionnea pitkiin aikoihin. Koko maa on sekaisin yhden puolueen
harhailun takia. Valtionhoitajapuolueesta on tullut vaivainen
hoitajavaltionpuolue.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;">Ongelmana on, että Suomen
demareista on tullut poliittista peliä rakastavia juonittelijoita.
Arvomaailmaltaan he ovat lähes kommunisteja. Vihreätkin ovat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta äärivasemmalla.
<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;">Vasemmistolaisen populismin
suurmestarit johdattelevat kansaa sellaiseen ajatteluun, jonka mukaan
valtakunnan vaivat ratkeavat, kun yritteliäiden ihmisten ylijäämät siirretään
vähemmän yritteliäille. Julkinen sektori pidetään maailmanennätystasolla.
Työnantajilta otetaan luulot pois lakkoilemalla.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;">Suomi aloittelee nyt jo viidettä
peräkkäistä kurjuuden vuotta. SDP:n ja vihreiden terävimmät aivot ymmärtävät,
että tämä on vaarallinen tie.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;">Aidot demarit tietävät, että
viime viikkojen gallup-menestys perustuu kansan pahaan oloon johon he ovat
itsekin osallisia, eivätkä siksi viitsi tuuletella siitä. Muutakin pitäisi osata sanoa kuin aina ei.
Ay-liikkeen torjuntavoitot taittuvat turmioksi, jos työnantajilta loppuu sekä
luottamus että virta. Etelärannan energiataso on pudonnut jo huolestuttavan
alas.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;">Suomalaisten arvopohja on
paljon, paljon yhtenäisempi kuin kuvittelemme. Näkemyksemme ovat lähempänä
toisiaan kuin tunnustamme. Kaikki suomalaiset ovat demareita, jos heitä
katselee Floridan tai Singaporen maisemista käsin.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;">Nyt tarvitaan vain ihminen,
joka sanoo tämän tosiasian ääneen, osoittaa johtajuutta ja ryhtyy kantamaan
vastuuta.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;">Vuoden 2015 jälkipuoliskolle
johtajuutta toi STTK:n puheenjohtaja Antti Palola, joka kyllästyi ay-liikkeen
neliraajajarrutukseen ja kärräsi taistelukentälle kasan jäitä.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;">Entisen merikapteenin
puheista näkee, että hän on tosi demari eikä pikavoittoja tavoitteleva
populistipeluri. Optimistina ennustan, että Palola kutsutaan muutamien vuosien
kuluttua SDP:n puheenjohtajaksi – sen jälkeen kun hän on auttanut ay-liikettä
auttamaan itseään.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;">Suomen ongelmat eivät ole
edelleenkään niin vaikeita, etteikö demari voisi niitä ratkaista. Eettisesti
vahvalla ja tasapainoista kehitystä tavoittelevalla maltillisella
sosiaalidemokratialla voi olla valoisakin tulevaisuus edessään, kun rehelliset
toverit tarttuvat aatteeseen ja ravistelevat siitä pölyt pois.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;">Joku lukijoista saattaa
epäillä puheitani sarkasmiksi mutta turhaan epäilee. Jos ette siltikään usko
minua, niin uskokaa edes SDP:tä joka pyysi minua ehdokkaakseen viime kevään
eduskuntavaaleihin! <o:p></o:p></span></div>
</div>
Olli Muurainenhttp://www.blogger.com/profile/14442476565680892785noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2839367742395681317.post-26611602089623737372015-12-04T19:20:00.000-08:002015-12-04T23:30:22.410-08:00Suomi-neito pyörtyy, hakekaa sokeria<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">Katsokaa
hyvät ihmiset Suomea. Kansallisromanttisten kuvien vaalea neito täyttää 98
vuotta. Kuunnelkaa, kuinka kauniisti päättäjät puhuvat yhteisestä tarinastamme
linnan juhlilla ja miettikää, millainen ristiriita illuusioiden ja
todellisuuden välille on revennyt.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">Suomi
on rikki. Suomi ei toimi.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">Suomalaiset
ovat vajonneet mielentilaan, jota kutsun aggressiiviseksi apatiaksi. Suuri osa
porukasta on jäykistynyt odottelemaan parempia aikoja ja reagoi voimakkaasti
vähäisiinkin muutospaineisiin. Synkkä kiukku leviää ja tarttuu kuin musta
surma.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">Raikkaasta
Suomi-neidosta ei ole enää juuri tuoksuakaan jäljellä. Hän seisoo yksin
pimeällä päätepysäkillä ja näyttää epäsiistiltä laitapuolen kulkijalta. Taakse
ovat jääneet ne hienot vuodet, jolloin hän teki reippaasti töitä, koulutti
lapsensa paremmin kuin kukaan, nosti hyvinvointinsa ennätysvauhtia maailman huipulle.
Muut juoksevat hänen ohitseen, tulevatpa he sitten idästä ja lännestä.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">Pääministeri
Sipilä on kertonut, että hallitus ottaa ohjakset uudelleen käsiinsä. Sipilä
uskoo edelleen, että demokraattisesti valittu hallitus johtaa maata eikä AKT:n äijien
mafia.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">Tulossa
on lakien sarja, joihin on ihan turha liittää pakko-etuliitettä, sillä vapaaehtoisesti
noudatettavia lakeja ei ole olemassakaan. Sairauskarenssia, lomarahoja ja lomia
leikataan. Pakettiin pitää kuulua myös yleissitovuuden poistaminen ja laki paikallisesta
sopimisesta.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">***<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">Julkisuudessa
on pitkään esitetty, että Suomen politiikka on kurjistavaa politiikkaa. Olen
itse yhä enemmän samaa mieltä.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">Leikkaukset
laskevat kansantuotetta, eikä kasvua ruokkivaa dynamiikkaa synny, kun rakennemuutokset
ovat juuttuneet vahvojen eturyhmien jarrutukseen.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">Elvytyksessä
on ilman muuta järkeä, kun potilas tekee kuolemaa. Potilas ei saa menehtyä
operaatioon, jossa häntä korjataan. Myös toipumiseen pitää varata aikaa.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">Näiden
syiden vuoksi Suomen pitää aloittaa nyt raskaan sarjan elvytys, joka kiihdyttää
tilapäisesti velkaantumista. Elvytystä ei saa kuitenkaan haaskata mädäntyneiden
julkisen sektorin rakenteiden ylläpitämiseen niin kuin vasemmisto ja muutamat
ongelmia vähättelevät professorit haluavat. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">Tehokkain
keino elvytykseen on antaa rahaa ja positiivisia kannustimia kansalle. Tarkoitan
massiivista ansiotuloveron ja yhteisöveron alennusta, jonka tärkein perustelu
on tämä:<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">Veroale
tarvitaan voitelemaan välttämättömien rakenteita muokkaavien ja kustannustasoa
leikkaavien lakien läpimenoa. Massiivinen tarkoittaa miljardeja eikä miljoonia.
Voitelu tarkoittaa sitä, että kaikille jää enemmän rahaa käteen joka kuukausi.
Kaikkien pitää voittaa, jotta paketti voidaan saada aikaiseksi. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">***<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">Tämä
maa ei herää apatiastaan varovaisella hieromisella. Vuoden 2016 veroalesta
pitäisi siksi tehdä historiallisen suuri.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">Aloitetaan
ansiotuloveroista. Niitä pitäisi leikata viidenneksellä kaikissa tuloluokissa.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">Tämä
saattaa tuntua radikaalilta linjaukselta, mutta tarkoittaa käytännössä sitä,
että suomalaisen keskiluokan verorasitus laskee eurooppalaiselle tasolle. Kansa
saa käyttöönsä viisi miljardia euroa enemmän rahaa vuodessa. Taloutta elvyttävä
ja työllistävä vaikutus alkaa välittömästi.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">Veroalen
toinen tärkeä komponentti on yhteisövero, joka pitäisi laskea 20 prosentista 13
prosenttiin.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">Yhteisövero
on taloudellisen aktiviteetin kannalta kaikkein haitallisin vero. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">Pienempi
yhteisövero ohjaa monikansalliset yritykset maksamaan veronsa Suomeen ja toimii
erinomaisina kannustimena yrittäjille. He palkkaavat ahneuksissaan lisää
työntekijöitä voittoa tekemään. Sen pitäisi olla hyvä juttu niin
valtiontaloudelle kuin työtä vailla oleville työttömillekin.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">Jos
nämä toimet eivät riitä kansan ja yritysten luottamuksen palauttamiseksi, niin
sitten voidaan vetää ruksit koko Suomen päälle. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">Viimeinen
sammuttaa valot myös kätilöiltä. Jos Suomi ei saa korjattua kurssiaan,
luottoluokittajat kääntävät peukalonsa alas. Lopulta rahan hinta muuttuu
sietämättömän korkeaksi. Silloin edessä ovat 10-30 prosentin palkanalennukset
ja massiiviset irtisanomiset julkiselle sektorille.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">Tällaista
katastrofia on vaikea uskoa mahdolliseksi, mutta Espanjassa ja Kreikassa tämä
on jo arkea. Jos kreikkalaiset voisivat kääntää kelloa takaisin ja suostua 5
prosentin leikkauksiin välttääkseen 30 prosentin palkka-alen ja valtavan
työttömyyden, he tekisivät sen varmasti. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">Me
olemme nyt siinä pisteessä, jossa kreikkalaiset haluaisivat olla. Suomi on
itsenäinen ja päättää omista asioistaan. Meillä on vielä mahdollisuus.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">***<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">Rohkea
veroale olisi äärimmäisen vaikea ratkaisu monille päättäjille. Vuoden 2016
suuressa verouudistuksessa pitäisi siksi tehdä myös joitakin kiristyksiä.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">Ehdotan
päätöksiä, jotka aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa taloudelle.
Suosittelen, että verotuksen painopistettä siirretään taloudellista
toimeliaisuutta edistävistä verottajan luokista niihin, jotka eivät liiku.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">Suurin
mahdollisuus liittyy kiinteistöveroihin. Kakkosena tulee perintöverojen
kiristäminen ja kolmantena yritysten korkovähennyksen poistaminen.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">Suomi
voi jopa kolminkertaistaa kiinteistöveron kertymän, jos haluaa.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">Kiinteistöverojen
korotus kirvelee monia, erityisesti varakkaita suomalaisia kuten minua, mutta koettakaapa
siirtää kiinteistöt Portugaliin?<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">Ei
onnistu. Kiinteistöt ovat laiskaa pääomaa. Niiden verotusta pitää kiristää,
jotta työn ja yrittämisen verotus voidaan pitää kannustavalla tasolla.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">Näin
tekee muun muassa Iso-Britannia. Korkea kiinteistövero ei näytä häiritsevän
talouden kehitystä. Maa on täynnä upeita kartanoita, ja maailman kalleimmat
asunnot ovat Lontoossa.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">Suurten
kiinteistöjen ja maa-alueiden omistajat suuttuvat varmasti, jos Suomi korottaa
kiinteistöveroa. Se on ymmärrettävää. Uskon heidän kuitenkin nielevän
pettymyksensä. Lopulta hekin ymmärtävät, että kiinteistöjen hinnat voivat
romahtaa, jos maan taloutta ei saada käännettyä kasvuun.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">Perintöverojen
kertymä voitaisiin niin ikään kolminkertaistaa.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">Periminen
on työn tekemiseen verrattuna helppoa. Läheisen ihmisen kuolema on aina suuri
menetys, mutta sen seurauksena saatu lisävarallisuus tulee meille kaikille
eteen ilman suurempia ponnisteluja. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">Perintöverolle
asettaisin kuitenkin – käytännön syistä – kuolinpesäkohtaisen 1 miljoonan euron
maksimin. Suuristakaan perinnöistä ei kannettaisi miljoonaa enempää veroa.
Rikkaimmatkin suvut maksavat sen verran, jotta heidän ei tarvitse ryhtyä
optimoimaan veroja tai muuttaa pois maasta.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">Voisi
olla jopa niin että veron voi maksaa suoraan pesä. Osa varakkaista ikäihmisistä
varautuisi jo etukäteen kuolemaansa ja säästäisi tilille käteistä rahaa verojen
maksuun. Perinnössä jaettavat kesämökit eivät silloin joutuisi myyntilistalle.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">Reippaan
yhtiöveroalennuksen kyytipoikana voisi poistaa yrityksissä velkojen
korkovähennysoikeuden. Korot ovat voitonjaon erä samalla tavalla kuin
osingot, ja pääomasijoitusyhtiöt käyttävät tätä mahdollisuutta kikkaillakseen
verot ulos Suomesta. Reikä kannattaa sulkea, koska siitä on enemmän haittaa
kuin hyötyä.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">***<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">Kiinteistö-
ja perintöverojen kiristykset vaativat varmasti vielä sulattelua. Jätetään ne
kypsymään ja katsotaan kokonaisuutta. Se näyttää tällaiselta:<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">-
Ansiotuloverot (valtio ja kunnat) alennus 6 mrd (valtio rahoittaa kuntien veroalennuksen
vajeen)<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">-
Yhteisöverotulot alennus 1,5 mrd<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">-
Kiinteistöverot + 3 mrd<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">-
Perintöverot +1,5 mrd<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">Kokonaisuus
johtaa siihen, että lyhyellä aikavälillä valtio ottaa lisävelkaa noin 3-4
miljardia vuodessa. Tämä on kuitenkin ns. staattinen laskutapa, joka ei ota
huomioon dynaamisia kasvuvaikutuksia.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">Suuri
osa veroalesta tulee takaisin dynaamisina vaikutuksina, kun raha alkaa kiertää
ja ja kansalaisten luottamus tulevaisuuteen palautuu. Puhumattakaan siitä, että
tällä veroalella saadaan ostettua kansalaisten hyväksyntä työmarkkinoiden
välttämättömälle uudistuspaketille.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">Työelämäänsä
uudistaneen ja rakenteitaan tervehdyttäneen Ruotsin kansantalous on kasvanut
vuoden 2007 jälkeen 20 prosenttia enemmän kuin Suomen. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">Jos
Suomen talous olisi 20 prosenttia suurempi, meillä olisi reilusti ylijäämäinen
valtiontalous. Esittämäni mukainen verotaso olisi silloin luonteva valinta. Rahaa
riittäisi myös investointeihin.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">***<span style="background: yellow; mso-highlight: yellow;"><o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">Suomi
tarvitsee massiivisen verouudistuksen, jotta aggressiivinen apaattisuuden
aikaansaama kurjistumisen kierre voidaan katkaista. Jos edellä mainitut
kiinteistö- ja perintöverojen kiristykset tuntuvat liian vaikeilta, kokonaisuus
voidaan toteuttaa hiukan uhkarohkeasti myös ilman niitä.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">Tällaista
linjausta voidaan perustella mm. oikeudenmukaisuudella ja kansalaisten
yhdenvertaisuudella.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">Tällä
hetkellä Suomi ottaa velkaa, jotta kaikki julkisen sektorin työntekijät voidaan
pitää viimeistäkin byrokraattia myöten töissä. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">Oikeudenmukaisuuden
nimissä velkaelvytystä pitäisi käyttää yhtä lailla yksityisen sektorin tueksi.
Jos yksi 10 miljardia vajeesta menee julkisen sektorin työntekijöiden hyväksi,
olisi tasapuolista ottaa toinen 10 miljardia yksityisen sektorin ihmisten
hyväksi. Jos edes puolet siitä toteutuisi, olisimme oikealla tiellä.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">Suomen
valtio ja kunnat maksavat joka kuukausi tuhansille virkamiehille siitä, että he
vaikeuttavat työkseen yritysten ja yksilöiden toimintaa. Julkisen sektorin
hallintorakenteet ovat kasvaneet, ja niiden on helpompi kohdistaa taloudellinen
paine kenttätyötä tekevään suorittavaan portaaseen kuin leikata omista
resursseistaan. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">Julkisen
sektorin tehtävänä on tuottaa palveluja kansalaisille eikä työllistää toisia
selvityksillä ja pyörittää hallintorakenteita, joista hyötyvät vain byrokraatit
itse.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">Sanotaan
tämä nyt hyvin selvästi, väärinkäsitysten välttämiseksi:<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">Suomen
julkisella sektorilla työskentelee ihmisiä, joiden työ on äärimmäisen tärkeää.
Sairaanhoitajat, poliisit, opettajat ja muutamat muut ammattiryhmät kuuluvat
tähän joukkoon. Veronmaksajien palveluksessa työskentelee kuitenkin myös
sellaisia ihmisiä, joiden työ ei ole ehdottoman välttämätöntä tai joiden työ on
jopa yhteisen edun vastaista.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">Jälkimmäistä
ryhmää joudutaan supistamaan, jotta hoitajien ja opettajien rivejä ei tarvitse
harventaa. Sen lisäksi tarvitaan maltilliset heikennykset työehtoihin, jotka
hoitajien ja opettajien kannattaisi hyväksyä oman etunsa vuoksi – jotta työn
kuormitus ei muodostuisi kohtuuttomaksi.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 15.0pt; mso-bidi-font-family: Calibri;">Massiivinen
ansiotuloveron kevennys korvaisi heidän etuihinsa tehtävät heikennykset
täysimääräisesti. Ostovoima säilyisi ennallaan. Työehdot ovat tärkeitä, mutta
työpaikat ovat vielä tärkeämpiä.<o:p></o:p></span></div>
Olli Muurainenhttp://www.blogger.com/profile/14442476565680892785noreply@blogger.com12tag:blogger.com,1999:blog-2839367742395681317.post-9492160362014914972015-11-07T03:30:00.003-08:002015-11-07T05:55:06.822-08:00Maakuntahallinnon paluu ja Sote-soppaa<div class="MsoNormal" style="background-color: white; color: #666666; font-size: 13.2px; line-height: 18.48px;">
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;">Perinteinen maakunta-ajattelu
tekee näyttävän paluun. Samalla se saa kuraa niskaansa, eikä ihan suotta.
Alueiden valta ei kuitenkaan johda automaattisesti siihen, ettei alueiden
muodostama valtio voisi menestyä. Mieleen tulee Sveitsi.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;">Pääministeri Sipilä
neuvotteli puolueelleen paremman lopputuloksen kuin etukäteen veikkasin.
Kokoomus lepsuili. Jos neuvotteluprosessin aikana sanoo, että tavoite on 5
mutta kompromissiksi kelpaa 12, se on neuvotteluteknisesti sama kuin ehdottaisi
suoraan kahtatoista aluetta. Ilmeisesti Kokoomukselle oli tärkeintä saada
yksityiset palveluntuottajat tasa-arvoisiksi kilpailemaan julkisten palveluiden
rinnalle. En usko, että sitä Sipiläkään vastusti, vaikka toista mieltä saattoi
olla Keskustan perinteisempi siipi.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;">Minulle oli yllätys että
Sote-paketin kylkiäisenä on tulossa hallintoporras, jolle kasataan muitakin
tehtäviä. Olen huolissani siitä, mitä normien purkamisesta tulee, kun läänitaso
tulee takaisin uudestisyntyneenä itsehallintona. Huolta ei olisi, mikäli
aikoinaan lääniuudistuksessa olisi poistettu kunnat eikä läänit. Nyt kunnat
säilyvät ja saamme niiden päälle 18 itsehallintoaluetta ja 15 sote-aluetta,
joiden tuottavuus ja tehokkuus jää asiantuntijoiden arvioiden mukaan selvästi
heikommaksi kuin viiden alueen.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;">Tämä kertoo vakavasti siitä,
ettei kriisitietoisuus ole Suomessa vieläkään riittävän suurta. Omat edut ja
vallankäytön himmelinrakennushimo ajoivat yhteisen edun ohi. Minusta
hallituskysymys olisi pitänyt olla seuraava: Saadaanko hyötyjä riittävästi
kestävyysvajeen kuromiseksi? Ette tätä uhkausta kuulleet, koska se ei
puolueiden pamppuja oikeasti liikuta. Vanhan kulttuurin ja vanhojen rakenteiden
muodostama kitka on paha vastustaja kenelle tahansa uudistajalle, eikä tämä ole
ainoastaan julkisen sektorin ongelma.<o:p></o:p></span></div>
</div>
Olli Muurainenhttp://www.blogger.com/profile/14442476565680892785noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2839367742395681317.post-16616886860748854232015-10-27T06:51:00.001-07:002015-10-27T06:51:53.991-07:00Että väsähdinkö Billnäsiin?<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14pt;">Tänään tulee kuluneeksi vuosi
siitä kun Billnäsin ruukissa portti suljettiin ja lämmöt laskettiin
ylläpitotasolle. Sattumalta tämä on myös päivä kun muutan kotini Suomesta
Singaporeen. Monet ovat kysyneet, että muutanko minä Suomesta, koska väsyin ja
kyllästyin ruukinomistajan hommiin Billnäsissä?</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;">En todellakaan kyllästynyt. Billnäs
on minulle intohimo! Ymmärrän, että läpimurto sen kehittämiseksi vaatii aikaa. Ymmärrän myös, että Billnäsin aika ei ole vielä
mutta en ole luovuttanut, vaan jään odottamaan.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiKgRYpXSYlMMjEmj7BMVBbXJwwExvliat6tZAgj6K4-qn8hAGsSSst-n6mpmCGMXd3msgjlYkU1xvetoZS65dJXETULisQWJRQWDng4OsvxLRloHZs7SruFZbSzcXS6VSZbCXyGxpH3WM/s1600/billn%25C3%25A4s_kello+ja+portti.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="217" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiKgRYpXSYlMMjEmj7BMVBbXJwwExvliat6tZAgj6K4-qn8hAGsSSst-n6mpmCGMXd3msgjlYkU1xvetoZS65dJXETULisQWJRQWDng4OsvxLRloHZs7SruFZbSzcXS6VSZbCXyGxpH3WM/s320/billn%25C3%25A4s_kello+ja+portti.JPG" width="320" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14pt;">Elokuussa valmistuneen asemakaavan valitusaika päättyi äsken. Neljää valitusta käsitellään hallinto-oikeuksissa vuosia.
Samalla pitäisi päästä eroon kulttuurimaisemaa pilaavista pusikoista. Puunkaatoluvat ovat
samassa hallinto-oikeusprosessissa ELY-keskuksen valitettua niistä.</span><span style="font-size: 14pt;"> </span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;">Minulla on unelma, että
suomalaiset olisivat rohkeiden ratkaisujen tekijöinä edes puoleksi niin
tehokkaita kuin ovat valittajina. Tulevaisuus varmaankin muuttaa kaiken, mutta
siihen saakka Suomi on pienten ajatusten suurvalta.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;">Kiinassa rakennetaan maailman
pisintä ja korkeinta lasipohjaista siltaa Zhanjiajien kansallispuistoon.
Kuvitelkaapa tuollainen silta Oulankajoen kuohujen ylle Kuusamoon – tai vielä
suurempi.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;">Maailmanluokan elämys voisi
tuoda Koillismaalle parisataatuhatta uutta turistia vuodessa. Jos jokainen
kävijä käyttää paikan päällä 500 euroa, rahavirta nousee miljardiin euroon
kymmenessä vuodessa.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;">Tällainen ajatus on kuitenkin
liian suuri Suomeen, koska kyse on palvelusta eikä teollisuudesta. Ympäristösyiden
takia torjumme kansallispuistojen ja muiden kulttuurimaisemien kehittämisen.
Sitten rakennamme lähistölle tehtaan tai kaivoksen.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt;">Suomen kannattaisi ajatella
isommin. Uskon, että pienen harhailun jälkeen Suomikin löytää paikkansa ja
roolissa tässä uudessa maailmassa.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
Olli Muurainenhttp://www.blogger.com/profile/14442476565680892785noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-2839367742395681317.post-60955741869465935922015-09-29T01:43:00.001-07:002015-09-29T02:33:16.060-07:00Lomarahayllätys <div class="MsoNormal">
No
nyt me sitten leikataan lomarahaa! 70 prosenttia jää jäljelle. Riemukkain
ylläri tässä on se, että ne yritykset jotka eivät lomarahoja maksa,
velvoitetaan ottamaan käyttöön tuo sama 70 prosentin taso – siitä
laskennallisesta summasta mitä ne eivät ole koskaan maksaneet.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Kävin
Singaporessa ja kun tulin takaisin, kentällä uutisista käveli vastaan 160 000 euron lasku hallituksen kilpailukykypaketin tuoreimmasta käänteestä. Onnittelut yritykseni
työntekijöille! He ilahtuvat varmasti tällaisesta solidaarisuuden eleestä.
Mutta älkää minua kiittäkö vaan hallitusta <span style="font-family: "Calibri",sans-serif; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">:)</span><o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Calibri",sans-serif; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
Lomarahat
on voitu jättää pois työsopimuksista 90-luvun alusta lähtien. Näin ovat tehneet
pääosin uusien ja kasvavien toimialojen yritykset. Siis juuri ne yritykset,
jotka ovat innovoineet ja palkanneet uusia työntekijöitä samaan aikaan kun
perinteinen teollisuus vähentää työpaikkoja Suomessa.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Lomaltapaluuraha
on erikoinen perinne, jonka alkuperäinen tarkoitus oli estää Suomen duunareita
karkaamasta töihin Volvon tehtaille Ruotsiin. Idea joka saattoi olla ihan hyvä
puoli vuosisataa sitten, lisää Suomen dynaamisimpien yritysten kustannuksia nyt
ja kannustaa uusien työntekijöiden palkkaamiseen joissakin muissa maissa kuin
kotimaassa.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
Minusta
Suomen valtio päättää hassusti. Singaporessa tuetaan kasvavia toimialoja, mutta
Suomi siirtää kustannusrasituksia auringonlaskun aloilta uusille aloille.
Arvaatkaa, kumman maan strategia on ns. voittava strategia?<u5:p class=""></u5:p><o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjW279Ho0TckG0hKuwXyJ1lHIg_sKgryqyTsC2u7rJhy23zaRuIHslph6DAREWBtWn5-aTRGeBkq6VlkK4IWbvs3Bt8V659Q3qFBxtxq1KCanD8dunmT00z7z9ROeQmBItQ0tJGZVsikTM/s1600/lomarahayll%25C3%25A4tys.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjW279Ho0TckG0hKuwXyJ1lHIg_sKgryqyTsC2u7rJhy23zaRuIHslph6DAREWBtWn5-aTRGeBkq6VlkK4IWbvs3Bt8V659Q3qFBxtxq1KCanD8dunmT00z7z9ROeQmBItQ0tJGZVsikTM/s320/lomarahayll%25C3%25A4tys.jpg" width="320" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
Singaporen Changin lentoasemalla eilen illalla.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
Olli Muurainenhttp://www.blogger.com/profile/14442476565680892785noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-2839367742395681317.post-60873662752430289012015-09-11T09:16:00.000-07:002015-09-11T09:16:36.862-07:00Ekonomit ja inssit miettikää<div class="MsoNormal">
En kuulu Ekonomiliittoon, mutta eroaisin jos kuuluisin. Yritykseni
eivät kuulu Elinkeinoelämän keskusliittoon, mutta jos kuuluisivat niin eivät
enää maanantaina. </div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Jos kuuluisin Ekonomiliittoon, liitto sanoisi minulle, että
minun pitäisi nyt lyödä itseäni vasaralla polveen. En haluaisi mutta liiton
mielestä minun pitäisi. Joutuisin eroamaan liitosta. Jättäisin toverit.
Suosittelisin sitä samalla muillekin.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Ei tässä ole kuulkaa suomalaiset yhtään mitään järkeä.
Samana päivänä, kun Hesari uutisoi Suomen teollisuustuotannon SUPISTUNEEN 7
prosenttia vuodesta 2010 ja Saksan teollisuustuotannon KASVANEEN samalla
aikavälillä 9 prosenttia, meidän ammattiliitot uhoavat menevänsä lakkoon, joka
heikentää entisestään työnantajien luottamusta tähän maahan. </div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Tätäkö varten ekonomit, insinöörit ja muut toimihenkilöt
maksavat jäsenmaksujaan? Tämäkö toiminta on isänmaalle niinkin hyödyllistä,
että valtion pitää sitä 100-prosenttisin verovähennyksin tukea?</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Miettikää. Kenen etuja suuripalkkaiset järjestöjohtajat
ajavat, sinun etujasi vai omiaan?</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Sen jälkeen kun yhteiskuntasopimus kaatui, Suomessa on nähty
lähes päivittäin uutisia tuotannon siirrosta ulkomaille. Miettikää:
kiihdyttääkö lakkoilu tuotannon siirtoja Suomesta vai hillitseekö se sitä?
Tarvitsetko liittoa palkkasi määrittelemiseen vai neuvotteletko sen itse?</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Työttömyysturvasi voit järjestää niin sanotun Loimaan kassan
kautta. Et todellakaan ole ainoa, joka miettii samaa. YTK saa lähiviikkoina
runsaasti uusia jäsenhakemuksia. Ekonomiliiton, Tekniikan Akateemisten ja
STTK:n jäsenliittojen maksutulot supistuvat, koska ne puolustavat suomalaisia
työehtoja eivätkä suomalaista työtä.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Konsensus toimi Suomessa niin pitkään, kun ay-liike harrasti
jonkinlaista tosiasioiden analysointia. Tämän päivän analyysi tarkoittaa
vaikerointia siitä, kuinka välttämättömät joustot tulevat palkansaajien
maksettaviksi. </div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
En ymmärrä, miten ne voisivat tulla työttömien, sairaiden tai
eläkeläisten maksettaviksi. Vai ajatteleeko ay-liike niinkin nokkelasti, että
Suomen säästöt pitäisi panna mieluummin valtion kuin palkansaajien
maksettavaksi?</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Nyt haikaillaan sopimusyhteiskunnan perään. Siis minkä? Sen
korporatiivisen järjestelmän, joka ei pystynyt kahdesti yhteiskuntasopimusta ponnistaessa
sopimaan edes sitä mistä neuvotellaan. </div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Työntekijöiden järjestäytymisaste laskee lähes kaikissa
läntisissä teollisuusmaissa. Ay-liike teki hyvää työtä Suomessa 1900-luvulla,
mutta nyt siitä on meille enemmän haittaa kuin hyötyä.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Saksassa ja Hollannissa työntekijöiden järjestäytymisaste on
15 prosentin luokkaa. Se mikä riittää Saksalle eli Euroopan työllisyys- ja
talousveturille, riittänee myös Suomelle.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Toverit, erotkaa! </div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
Olli Muurainenhttp://www.blogger.com/profile/14442476565680892785noreply@blogger.com5tag:blogger.com,1999:blog-2839367742395681317.post-67799766462337373162015-09-02T04:59:00.000-07:002015-09-02T05:33:28.147-07:00Kahden päivän kesäloma<div class="MsoNormal">
Ei töissä jaksa, jos on päänsärkyä, vapinaa, väsymystä,
masennusta tai muuten outo olo. Ihmisen on silloin jäätävä sairauslomalle. Kun
lapsi sairastuu, äiti jää kotiin hoitamaan pienokaistaan eikä koiraakaan voi
jättää yksin, jos sillä on vatsatauti.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Yllätykset kuuluvat elämään. Yrityksille ne kuitenkin
aiheuttavat eriasteisia seurauksia, joita voisi sanoa vaikkapa haasteiksi.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Mitä pienempi firma, sitä varmemmin ongelmat ratkaisee
yrittäjä itse. Pienyrittäjä kantaa työntekijöidensä elämää niskassaan, sanoo palvelualalla
vaikuttava tuttu yrittäjä: Yrittäjä maksaa sijaisen, kun koiran vatsa menee
sekaisin. Yrittäjä ottaa äkkilähdön sunnuntaitöihin, jos työntekijällä on
krapula. Siinä säästää satasen, koska laki ei pakota yrittäjää maksamaan itselleen
sunnuntaikorvauksia.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Lepoon ei ole varaa. Tunnen useammankin yrittäjän, joka ei
tänä kesänä pitänyt lomaa yhtä tai kahta päivään enempää. Lomailevan korporaatio-Suomen
ja yrittäjien välillä on dramaattinen ero.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Yrittäjät tykkäävät työstä. Monet suorastaan rakastavat reipasta
työntekoa. Työn tarjoaminen toisille ihmisille on kuitenkin suuri riski
pienelle yritykselle. Se pitäisi tehdä mahdollisimman helpoksi, jotta pienyrittäjät
uskaltaisivat palkata ensimmäisiä, toisia ja kolmansia työntekijöitä. Heidän
yksityiselämäänsä kuuluvien ja sinänsä valitettavien murheiden seurauksiin pitäisi
löytää jokin muu malli kuin se, että kaikki kaatuu yrittäjän niskaan<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Ylihuomenna on Suomalaisen yrittäjän päivä. Silloin pidetään
paljon juhlapuheita. Lehdet kirjoittavat ja tv-studiossa jutellaan mukavia.
Yleensä nämä yrittäjyyskeskustelut ovat hyvin pinnallisia. Mieleen on jäänyt
eräs YLEn suurella vaivalla järjestämä yrittäjyysilta, josta tuli
sosiaaliturvailta.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Harvoja päättäjiä kiinnostaa oikeasti, miten yrittäjät jaksavat
ja mitä he haluaisivat.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Yrittäjät eivät esimerkiksi tarvitse pitkiä lomia tai parempaa
sosiaaliturvaa – sitä että valtio maksaa heidän palkkansa. Sen sijaan yrittäjä
toivoo, että talous pyörii iloisesti ja asiakas maksaa yrittäjälle palkan. Että
yrittäjä saa keskittyä siihen mikä on kaikkein tärkeintä. Ettei aika ja energia
tuhraannu säätämiseen lippujen ja lappujen parissa. Siitä yrittäjät näkevät
märkiä unia, sujuvasta työnteosta.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Suomessa on kymmeniä tuhansia pienyrittäjiä. Yrittäjien avautumisia
ei juuri nähdä julkisuudessa, koska he eivät halua valittaa.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Yhteiskuntasopimuksen vääntöjä nämä ihmiset seurasivat epäuskoisina
ja turhautuneina. Kabineteissa puhuttiin viiden prosentin joustoista, kun
tuhannet yrittäjät huomaavat yrittäjätulonsa romahtavan tänä vuonna 50
prosenttia.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Monet yrittäjät lopettavat vaikeina aikoina kokonaan palkanmaksun
itselleen ja elävät säästöillä, jotka voivat maksaa palkat työntekijöille ja
pitää kiinni hyvistä tyypeistä.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Yrittäjille voi tietysti sanoa, että itsehän lähdit, sehän
on ammatinvalintakysymys. Voithan sinä ryhtyä virkamieheksi, jos et jaksa enää
yrittää. Yhteiskunnan näkövinkkelistä katsottuna asia ei kuitenkaan ole näin
yksinkertainen.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Suuret yritykset tekevät kokoonsa nähden hyvin vähän
innovaatioita. Pienissä yrityksissä on se energia voima, raivo, mielikuvitus,
rohkeus ja hulluus, joka voi mullistaa kokonaisia toimialoja ensin kotimaassa
ja sitten koko maailmassa.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Yhdysvalloissa tämä tunnustetaan reilusti. Yrittäjät
muodostavat siellä yhteiskunnan ytimen. USA:ssa kaikki ovat ylpeitä
työpaikoista ja verotuloista, jotka syntyvät yrittäjäenergian
myötävaikutuksella. Siellä ymmärretään, että kaikki yritykset ovat joskus
olleet pieniä.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Suomessakin asenteet muuttuvat hiljalleen.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Yrittäjä ei ole enää rikollinen ja yrittäminen on juuri ja
juuri sallittua, kunhan yrittäjä ei vaurastu, ei nosta osinkoja eikä laajenna
toimintaa ulkomaille vaan investoi kaiken Suomeen.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Kansainvälinen liiketoiminta on hyvä, kun sen tekee insinöörivaltainen
suuryritys mielellään sellaisilla teknisillä innovaatioilla, jotka valloittavat
maailman niin ettei niitä tarvitse liiemmin myydä.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Suomalaista päätöksentekoa hallitsee korporatiivinen
vääristymä, jonka juuret ovat vahvalla historiassa. Täällä on ajateltu aina,
että hallitus, isot etujärjestöt ja suuryritykset voivat ratkaista isänmaan
ongelmat ja saada investoinnit kasvuun.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
En olisi tästä niin varma. Koko se porukka, joka väänsi
yhteiskuntasopimusta, on osaltaan syyllinen Suomen tämänhetkiseen lamaan.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Suuret yritykset ovat irtisanoneet kymmenessä vuodessa 100
000 suomalaista työntekijää enemmän kuin ovat palkanneet. Monessa paikassa on
todellakin – mielenosoittajien toivetta noudattaen – tungettu innovaatiot
perseeseen ja ajettu kustannuksia väkisin alas.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Ay-joukkue on kangistunut neliraajajarrutukseen, vaikka
siellä tiedetään hyvin tällaisen tyylin seuraukset. Eteläranta puolestaan
haluaa helpon tien ulos tehdyistä virheistä. Kustannusten leikkaaminen on
vaivattomampaa kuin uusien tuotteiden ja palvelujen kehittely.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Juha Sipilän hallitus ei ole vielä ehtinyt epäonnistua.
Edellinen teki sen sijaan erittäin perusteellista työtä ollakseen tekemättä
mitään talouden hyväksi. Yhteisöverokannan leikkaus oli merkittävin poikkeus
tuohon passiiviseen peruslinjaan<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Korporatiivinen päätöksenteko ei suosi uusia toimintatapoja,
yritteliäisyyttä tai uusia toimijoita. Miksi ei? Koska status quo on
loppupeleissä sekä suurten yritysten että ay-liikkeen etua. Suuremmat tulot kakusta
kelpaavat, mutta rohkeus ei riitä kakun kasvattamisen kannalta välttämättömään
innovointiin. Innovaattorithan saattavat onnistuessaan tulla tuhonneeksi
jotakin vanhaa ja suurta.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Suomi on nyt tullut siihen pisteeseen, jossa tämänkaltaiseen
typeryyteen ei ole enää varaa. Yrittäjät ovat turhautuneet käsittämättömään
saamattomuuden aikaan, joka syö luottamusta ja energiaa. Jotkut jo miettivät
mielessään, onko verojen maksu enää mielekästä. Päättyisikö tämä raskas aika
nopeammin, jos yrittäjät siirtyisivät suurella joukolla Viroon?<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Yrittäjien ponnistelun ansiosta Suomi voi maksaa palkkaa
ELY:n, elintarviketurvallisuuden, paloturvallisuuden ja työsuojelun
virkamiehille, jotta he voivat vaikeuttaa yrittäjien toimintaa.
Yrittäjäsuojelua ei ole tietenkään järjestetty mitenkään, ja mahdollistaminen
on outo asia useimmille byrokraateille.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Jos yrittäjä pyytää virkamieheltä harkintaa (johon laki
tämän suorastaan velvoittaa), virkamies yleensä sanoo että asia ei ole minun
ongelmani vaan sinun – mene puhumaan lainsäätäjille. Estäminen kuuluu
virkamiehen tärkeimpiin tehtäviin, vaikka Suomi elää siitä että asioita
mahdollistetaan.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Luottamus on talouden polttoaine, se voima jonka varassa
yrittäjä tekee päätöksiä.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhhDiwRyJwxGIip_DySQA2XWe8WCfANTqyoAwHE4daQQyaHu154ggvl69RYpj6m78BHkoPBkXFvrpTZD-BPazHoIQXM9-Pqd20OJIqyN8ug29AdEVXEHmuhMGSRCpY0QlGVDf_mfheqKIA/s1600/blogi_amsterdam.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="236" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhhDiwRyJwxGIip_DySQA2XWe8WCfANTqyoAwHE4daQQyaHu154ggvl69RYpj6m78BHkoPBkXFvrpTZD-BPazHoIQXM9-Pqd20OJIqyN8ug29AdEVXEHmuhMGSRCpY0QlGVDf_mfheqKIA/s320/blogi_amsterdam.jpg" width="320" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>Kirjoittaja juhlistaa Management Eventsin </i></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>Amsterdamin toimiston 10-vuotista toimintaa.</i></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Jotkut yrittäjät voittavat, kun kauppojen aukioloajat
vapautetaan, ja jotkut häviävät. Olennaisempaa on kuitenkin se, että tässä
maassa alkaa tapahtua. Kun hallitus tekee ripeästi kymmenen tai kaksikymmentä
päätöstä yrittäjyyden hyväksi, Suomen uusi nousu voi alkaa.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Yhdenkään kampaamoyrittäjän ei pitäisi enää joutua maksamaan
virkamiehille sataa euroa siitä ilosta, että pääsee harjoittamaan ammattiaan
Suomen itsenäisyyspäivänä.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
Itsenäisyyden etulinja ei kulje enää Kannaksella vaan
valtion tulo- ja menoarvion viimeisellä rivillä. Mitä enemmän pystymme
vapauttamaan yrittäjän energia ja poistamaan hänen arjestaan kitkaa, sitä
paremmin menestyvät myös yrityksen työntekijät, hänen kotikuntansa ja Suomen
valtio.<o:p></o:p></div>
Olli Muurainenhttp://www.blogger.com/profile/14442476565680892785noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-2839367742395681317.post-30395946203086316342015-07-28T08:39:00.000-07:002015-07-28T15:51:05.408-07:00Unelmointi ei tee Suomesta monikulttuurista<div class="MsoNormal">
Suomi ei muutu monikulttuuriseksi sillä tavalla, että monikulttuurisuuden
puolesta osoitetaan mieltä. Monikulttuurisuus toteutuu, kun maahan muuttaa
ihmisiä eri kulttuureista. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Suuri osa niistä suomalaisista, jotka tuomitsevat immoset ja
hänen hengenheimolaisensa, eivät oikeasti halua nähdä täällä mitään muuta kuin
sinisilmäisiä elovena-hahmoja ja muutamia hassuja kiintiöpakolaisia. Viimeksi mainitut
suostutaan ottamaan, ettei Suomen maine menisi.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Monikulttuurisuudesta on helppo lausua kauniita sanoja. Immostelijoihin
on luontevaa purkaa monenlaisia turhaumia kesän kehnosta säästä alkaen.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Mutta kun porukalle sitten koittaa tilaisuus ryhtyä aitoihin
toimiin monikulttuurisuuden edistämiseksi, enemmistö kääntää selkänsä ja siirtää
puheen grillaukseen tai mustikkaämpäriin.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Tiedoksi kaikille: Suomi estää aktiivisesti työstä
kiinnostuneiden ihmisten muuttoa EU/ETA-alueen ulkopuolisista maista. Tässä
maassa maahanmuuttajien osuus on viitisen prosenttia väestöstä, puolet siitä
mitä Islannissa ja Tanskassa. Norjassa heitä on kolminkertainen määrä ja
Ruotsissa neljä kertaa se mikä meillä.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Maailman dynaamisimmat kansakunnat Yhdysvallat, Sveitsi ja
Singapore ovat monikulttuureja, kuten myös Kanada, Britannia, Ruotsi, Saksa ja
Hollanti. Niiden menestys perustuu rotujen törmäyksiin ja sekoittumiseen, joka
rikastaa mutta on joiltakin osin myös kitkainen ja kaoottinen.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Suomi muistuttaa enemmän monokulttuureja, sellaisia
lintukotoja kuin Valko-Venäjä ja Pohjois-Korea. Maamme on onnistunut
tehokkaasti hylkimään uusia ihmisiä, ajatuksia ja tapoja. Viimeiset
yhteiskunnalliseen menestykseen yltäneet maahanmuuttajat (Fazerit, Pauligit ja
Sinebrychoffit) saapuivat Suomeen 1800-luvulla – jos muutamia urheilun ja
viihteen tähtiä ei lasketa.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Oman yritykseni Management Eventsin riveissä työskentelee
Helsingissä pitkälle toistakymmentä kansallisuutta. Monikulttuurisuus on ollut
rikkaus, joka on auttanut meitä kansainvälistymään. Se tuskin olisi onnistunut
ilman heitä: lahjakkaita ja ahkeria ihmisiä, jotka ovat syntyneet jossakin
muualla.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Ulkomaalaisten ihmisten palkkaaminen suomalaiseen firmaan ei
ole kuitenkaan ihan yksinkertainen juttu. Suomi on päättänyt, että tähän maahan
ei saa tulla töihin ETA-alueen ulkopuolelta ilman hidasta ja byrokraattista
tarveharkintaa. Se on tehokkaasti estänyt työperäisen maahanmuuton. Tulematta
ovat jääneet niin ihmiset kuin heidän ideansakin. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Suomen on hyvä kantaa vastuunsa pakolaisista. Sen lisäksi
meidän on avattava rajat työperäiselle maahanmuutolle.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
On vaikea nähdä, miten kieltä ja kulttuuria ymmärtämätön ulkomaalainen
voisi voittaa kantasuomalaisen kilpailussa työpaikoista. Jos joku pitää
tällaista huolestuttavana uhkakuvana, minä huolestun puolestani siitä, miten
heikkona hän pitää kantasuomalaisen työmoraalia ja asennetta.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Monikulttuurisuuteen liittyvä keskustelu on jokseenkin hyödytöntä,
jos se ei johda mihinkään muuhun kuin omahyväiseen tyrmistelyyn.
Monikulttuurisuutta ei tueta unelmoimalla, päivittelemällä tai päätä aukomalla
vaan rajoja aukomalla.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
Siksi pyydän teiltä, rakkaat suvaitsevaisuuden ystävät: Kun tuomitsette
Immosen ja hänen kavereidensa puheet, kertokaa samalla kuinka nopeasti
poistaisitte työperäisen maahanmuuton tarveharkinnan ja kuinka moninkertaiseksi
maahanmuutto voisi mielestänne nykyisestä kasvaa.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhjlY8ney0sijwvet4SZoJZNjwZ6E32BS9xwa-tMANfVOnOw936LDVJNLHUzgUzMTKX2bDmOvftzAlIErjr8Y2Y3d_v18CfN4LgbYwOKlwwXU-YrRTsw12Qodx1qgstPQezO6HMbHUEv9o/s1600/ikkunatonhuone.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhjlY8ney0sijwvet4SZoJZNjwZ6E32BS9xwa-tMANfVOnOw936LDVJNLHUzgUzMTKX2bDmOvftzAlIErjr8Y2Y3d_v18CfN4LgbYwOKlwwXU-YrRTsw12Qodx1qgstPQezO6HMbHUEv9o/s320/ikkunatonhuone.JPG" width="320" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<span style="background-color: #f6f7f8; color: #373e4d; font-family: helvetica, arial, sans-serif; font-size: 12px; line-height: 15.3599996566772px; text-align: left; white-space: pre-wrap;">Blogi on kirjoitettu Tbilisissä, ikkunattomassa hotellihuoneessa, jossa on yhtä paljon näköaloja kuin Suomen monikulttuurisuuskeskustelussa tällä hetkellä.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
Olli Muurainenhttp://www.blogger.com/profile/14442476565680892785noreply@blogger.com9tag:blogger.com,1999:blog-2839367742395681317.post-14907503961310892152015-04-27T05:09:00.001-07:002015-04-27T05:09:49.477-07:00Mitä Juha Sipilän pitäisi oppia Obi-Wan Kenobilta, John Maynard Keynesiltä ja Anders Borgilta<div class="MsoNormal">
Jos tulevat hallituspuolueet haluavat pelastaa Suomen ja
saada kannatusta myös seuraavissa eduskuntavaaleissa, niiden on syytä kuunnella tarkkaan
rakenteellisten muutosten mestaria, Ruotsin entistä valtionvarainministeriä
Anders Borgia. Helppo tuo yhdistelmä ei ole, kuten Borgin oma tai Saksan
Gerhard Schröderin kohtalo osoittavat, mutta Borgin viiden kohdan ohjelmaa
noudattaen se saattaa sittenkin olla tehtävissä.</div>
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Kuukausi sitten kuuntelin Borgin esitelmän vaalit
voittavasta polittisesta strategiasta ja rakenneuudistuksista. Eilen häneltä
ilmestyi loistava kirjoitus samasta asiasta (lue koko kirjoitus <a href="https://agenda.weforum.org/2015/04/obi-wan-kenobi-and-keynes-the-masters-of-structural-reform/" target="_blank">tästä</a>). Borgin
viiden kohdan ohjelma – 1) toimi etupainotteisesti, 2) pidä homma
yksinkertaisena, 3) muista Keynes, 4) hoitele kameli ja 5) vapauta yrittäjyyden
voima – on niin terävä ja tarpeellinen, että halusin referoida se tähän blogiin
(ja lopuksi heittää joukkoon muutama valitsemani Suomi-mauste). <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
***</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
IMF:n mukaan matala
tai olematon kasvu uhkaa suurta osaa maailmasta ja tehokkain lääke trendin
kääntämiseksi olisivat rakenteelliset muutokset. Yhdysvalloissa olisi lisättävä
koulutusta, Japanissa avata markkinat kilpailulle, Euroopassa vapauttaa
työmarkkinat. Työssäkäyntiä ja tuottavuutta olisi lisättävä kaikilla, jotta
haasteista selvittäisiin. Taloustieteilijät ovat melko yksimielisiä siitä, mitä
pitäisi tehdä, mutta poliittisesti rakenteelliset muutokset ovat hyvin, hyvin
hankalia ja siksi juuri mitään ei tapahdu. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Vuosien 2006 ja 2014 välillä Ruotsin hallitus leikkasi
pieni- ja keskituloisten verotuksen OECD-maiden keskiarvon alapuolelle. Työttömyysturvaan
puututtiin ja varhaiseläkkeiden ja sairauskorvausten ehtoja tiukennettiin. Esteitä
yli 65-vuotiaiden työssäjatkamiselle madallettiin, työperäistä muuttoa helpotettiin,
kilpailua terveydenhuollossa ja vanhustenhoidossa lisättiin sekä aikaisemmin
suljettuja toimialoja kuten apteekkitoimintaa avattiin kilpailulle ja
valtionyhtiöitä yksityistettiin.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Kansainvälisen talouskriisin keskellä 2010 Ruotsin hallitus
kasvatti vaaleissa kannatustaan, mutta 2014 se hävisi vaalit. Borgin viiden
kohdan ohjelma on hänen tiivistyksensä siitä, miten pitää toimia, jos aikoo
sekä saada suuria rakenteellisia muutoksia aikaiseksi että voittaa vaaleja.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<h2>
1. Toimi etupainotteisesti<o:p></o:p></h2>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Tämä on tärkeintä. Rakenteellisilla muutoksilla kuten työn
tarjontaan, työmarkkinoihin tai sääntelyyn puuttumisella on aina sekä lyhyen
että pitkän aikavälin vaikutuksia. Lyhyellä aikavälillä jotkut häviävät, mutta
pidemmällä aikavälillä kaikki voittavat. Siksi vaikeat toimenpiteet pitää tehdä
heti vaalikauden alussa, jotta myönteiset vaikutukset alkavat näkyä jo ennen
seuraavia vaaleja.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Liian lähellä vaaleja tehdyt muutokset johtavat vaaliväittelyissä
keskusteluun lyhyen tähtäimen ongelmista sen sijaan, että puhuttaisiin pitkän
tähtäimen vaikutuksista. Vaikeita
päätöksiä tehnyt hallitus menee vaihtoon. Tästä on erinomainen esimerkki
Gerhard Schröderin hallitus Saksassa, joka vuosina 2003–2005 leikkasi veroja,
tiukensi työttömyysturvaa ja lisäsi paikallista sopimista. Schröder hävisi
vaalit 2005, mutta toimenpiteiden seurauksena työttömyys laski välillä
2005–2014 12%:sta 5%:iin.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 106%; margin-bottom: 18.0pt; margin-left: 0cm; margin-right: 0cm; margin-top: 18.0pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-autospace: none;">
Etupainotteisuus on Borgin mukaan tärkeää myös finanssipoliittisen
liikkumavaran kannalta. Kun matalapalkkaisten veroja lasketaan ja heidän
työttömyysturvaansa leikataan samanaikaisesti, tehdyn työn määrä ja sen myötä
verotulot kasvavat samalla, kun työttömyyden kulut pienenevät. Tämä tuo valtion
budjettiin liikkumavaraa, joka voidaan käyttää vaalikauden loppupuolella
vaikkapa investointeihin tai verojen alennuksiin, jotka puolestaan parantavat uudelleenvalinnan
todennäköisyyttä. <o:p></o:p></div>
<h2>
2. Pidä homma yksinkertaisena<o:p></o:p></h2>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Kaikkien
rakenteellisten muutosten tulee olla hyvin yksinkertaisia ja helposti
ymmärrettäviä ja toteutettavia. Puheessaan Borg korosti tätä vielä
voimakkaammin kuin tekstissään: poliitikoiden on yksinkertaistettava ja
ylikommunikoitava viesti, jotta se menisi perille. Teemoja ei saa olla liikaa.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Poliittisen
päätöksenteon rakenteet ovat hyvin monimutkaisia. Polttavimmat ja julkisuudessa
vaikeimmat päätökset, kuten työttömyysturvan leikkaukset on syytä tehdä
ensimmäisten sadan päivän aikana. Kaikki mikä vaatii byrokraattien
sitouttamista, lautakunta- tai toimikuntatyötä tai vaikeaa lainsäädäntötyötä
todennäköisesti juuttuu paikalleen. Lähes mahdottomia ovat sellaiset muutokset,
jotka vaativat toimintakulttuurin muutosta. Hallituksen on keskityttävä siihen,
mihin se voi vaikuttaa suoraan. Jos se päättää toimia paikallistason,
virkakoneiston tai työmarkkinajärjestöjen kautta, mitään tuskin tapahtuu.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Lähes surumielisesti
Borg toteaakin, että kaikkein tarpeellisimmat muutokset, kuten koulutuksen laadun parantaminen,
terveydenhoidon kehittäminen, rakennuslupa- tai kaavoitussääntöjen
uudistaminen, ovat edellä mainituista syistä lähes tuomittuja epäonnistumaan<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<h2>
3. Muista Keynes<o:p></o:p></h2>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Jotta
rakennemuutosohjelma onnistuisi, siinä on oltava voimakas keynesiläinen
komponentti. Talouden lyhyen aikavälin dynamiikkaa ei saa unohtaa. Maissa,
joissa merkittävä talouden käännös on onnistunut, on käytännöllisesti katsoen aina käytetty
myös kysyntää lisääviä toimenpiteitä. Kun talouden ongelmat ovat suuria, mahdollisuutta
voimakkaaseen finanssipoliittiseen elvytykseen ei useinkaan ole, jolloin
kysyntää on luotava rahapolitiikan keinoin puutumalla korkotasoon ja
valuuttakurssiin (Suomella ei tosin euromaana ole enää itsenäistä
päätäntävaltaa tämän suhteen).<o:p></o:p></div>
<h2>
4. Hoitele kameli<o:p></o:p></h2>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Kamelin on helpompi mennä
neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä taivaan valtakuntaan. Tämä muistaminen on
avain onnistuneeseen rakennemuutosstrategiaan. Uudistuksia kannattavat yleensä
koulutetut, urbaanit, yksityissektorilla työskentelevät ihmiset, jotka
omistavat asuntonsa ja hiukan muutakin. Vastustajat taas löytyvät helposti vähemmän
koulutetuista, suojatuilla sektoreilla työskentelevistä ja tulonsiirtoja
saavista ihmisistä. Jaossa ei lopulta niinkään ole kysymys ideologiasta, vaan
siitä, että on loogista vastustaa politiikkaa, joka aiheuttaa välittömiä konkreettisia
menetyksiä ja lupaa vastikkeeksi tulevaisuudessa toivottavasti toteutuvaa hyvää.
Borg korosti esityksessään kirjoitusta enemmän, että kaikkien on saatava jotain
muutoksissa. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Kun rakenteellisia
muutoksia tehdään, on koko ajan syytä pitää mielessä Gini-kerroin (joka kuvaa
tuloerojen suuruutta). Jos etupainotteiset toimenpiteet tuovat talouteen
liikkumavaraa, sitä on syytä käyttää tulojen tasaamiseen. Jos rikkaiden
verotusta on alennettava, sitä ei saa tehdä vaalien lähestyessä ja se olisi
koetettava yhdistää muihin vaurautta tasaaviin toimenpiteisiin.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<h2>
5. Olkoon voima kanssasi<o:p></o:p></h2>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Yrittäjyys on Borgin mielestä yhteiskunnan suurin
muutosvoima, joka tulevaisuudessa entisestään vahvistuu. Rakennemuutosten
tulisi tähdätä tämän voiman vapauttamiseen ja ohjaamiseen kohti yhteistä hyvää.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Jotkin tärkeimmistä instrumenteista, kuten matalat
marginaaliverot, osakeoptioiden kevyt verokohtelu tai omaisuusveron
leikkaaminen ovat yleensä uhka Gini-kertoimen näkökulmasta. Siksi on tärkeää
saada yrittäjyyttä edistäville uudistuksille mahdollisimman laaja tuki. Tuottavuuden
kasvun hedelmiä voidaan myöhemmin jakaa eri keinoin useille, jopa kaikille
yhteiskuntaryhmille. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<h2>
Mitä tämä tarkoittaa Suomelle ja Sipilälle?<o:p></o:p></h2>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Tilaisuudessa, jossa Borg puhui, hän kuvasi yrittäjyyden
merkitystä ratkaisevaksi, jotta optimismi voidaan palauttaa ja talous saadaan
uudelleen pyörimään. Hän sanoi pitävänsä Suomea upeana maana joka nyt on
vaipunut masennukseen ja voimattomuuteen ja josta yrittäjät hakeutuvat pois.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Kun Suomi yrittää pelastaa itsensä, sen olisi opiskeltava
Borgin oppeja tosissaan. Lopuksi en malta olla lisäämättä muutamaa Borgin viiden
kohdan sytyttämää omaa ajatustani: <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
***</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoListParagraphCxSpFirst" style="mso-list: l0 level1 lfo1; text-indent: -18.0pt;">
<!--[if !supportLists]-->-<span style="font-size: 7pt; font-stretch: normal;">
</span><!--[endif]-->Kaikki päätökset, jotka voidaan sopia
hallitusneuvotteluissa ja saada nopeasti toteutettua hallituksessa, kannattaa
tehdä heti. Viimeksi sovittiin menoleikkauksista ja veronkorotuksista. Vain
veronkorotukset tehtiin täysimääräisesti. Ehkä veronalennukset tulisi tehdä elvytyksen
nimissä heti kärkeen ja samalla osana pakettia työn tarjonnan lisäämiseksi. Vaalikauden
aikana tartutaan muihin kärkihankkeisiin kuten byrokratian purkamiseen, joka on
se iso ja vaikea kulttuurimuutos.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoListParagraphCxSpFirst" style="mso-list: l0 level1 lfo1; text-indent: -18.0pt;">
<br /></div>
<div class="MsoListParagraphCxSpMiddle" style="mso-list: l0 level1 lfo1; text-indent: -18.0pt;">
<!--[if !supportLists]-->-<span style="font-size: 7pt; font-stretch: normal;">
</span><!--[endif]-->Yrittäjät pistävät peliin uransa, elämänsä,
terveytensä ja omaisuutensa.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoListParagraphCxSpMiddle">
Tätä eteenpäin viemisen voimaa ei saa
kohdella verotuksessa samoin kuin rikkaiden perijöiden osakesijoittelua. On aivan eri asia
laittaa itsensä peliin ja luoda työpaikkoja ja innovaatioita kuin sijoitella
osakkeisiin. Yrittäjyys pitää olla valtiovallan erityisessä suojeluksessa koska
se on hyödyllistä kaikille. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoListParagraphCxSpMiddle">
<br /></div>
<div class="MsoListParagraphCxSpMiddle" style="mso-list: l0 level1 lfo1; text-indent: -18.0pt;">
<!--[if !supportLists]-->-<span style="font-size: 7pt; font-stretch: normal;">
</span><!--[endif]-->Euron aikakaudella elvyttää voi kolmella
tavalla: 1) laskemalla veroja jolloin me kaikki voimme itse päättää miten
rahamme köytämme, 2) investoimalla infrastruktuuriin, jolloin elvytämme paljon
myös Viron taloutta rakennusmiesten kautta tai 3) sosiaalitukijärjestelmien
kautta, jota en suosittele, koska niiden vaikutus on taloutta passivoiva. Tärkeintä
elvyttämistä olisi estämisen lopettaminen, eli byrokratian purkaminen siten,
että helpotamme yritysten innovointia ja uusien työpaikkojen syntyä.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoListParagraphCxSpMiddle" style="mso-list: l0 level1 lfo1; text-indent: -18.0pt;">
<br /></div>
<div class="MsoListParagraphCxSpMiddle" style="mso-list: l0 level1 lfo1; text-indent: -18.0pt;">
<!--[if !supportLists]-->-<span style="font-size: 7pt; font-stretch: normal;">
</span><!--[endif]-->Yrityselämässä kelvottomiksi muuttuneet,
kulttuuriltaan mädäntyneet vanhat rakenteet kuolevat konkurssin kautta.
Julkisella sektorilla tällaista mekanismia ei vielä ole. Siksi meidän pitäisi
aktiivisilla päätöksillä uskaltaa lopettaa sellaisia tukahduttavia toimijoita
kuin Trafi, Valvira ja Ely-keskukset ja korvata ne täysin uusilla toimijoilla,
jotka toimivat fokusoituneemmin ja tosissaan hyödyntävät digitalisaatiota. Sen
sijaan, että väsyisimme korjatessamme vanhaa ja toimimatonta, rakentaisimme
suoraan uutta ja toimivaa. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoListParagraphCxSpMiddle" style="mso-list: l0 level1 lfo1; text-indent: -18.0pt;">
<br /></div>
<div class="MsoListParagraphCxSpMiddle" style="mso-list: l0 level1 lfo1; text-indent: -18.0pt;">
<!--[if !supportLists]-->-<span style="font-size: 7pt; font-stretch: normal;">
</span><!--[endif]-->Ja lopuksi, en tietenkään malta olla mainitsematta
suljettua Billnäsin ruukkia. Jos Borgin analyysia on uskominen,
viranomaiskulttuurin muuttaminen on miltei mahdotonta eli ruukki pysyy kiinni
vielä pitkään. Toivottavasti Sipilä aloittaa ensimmäisten 100 päivänsä aikana
muutosten aallon, joka aikanaan vielä vyöryy läntiselle Uudellemaallekin asti.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoListParagraphCxSpLast">
<br /></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
Sitä odotellessa, terveisiä Manilasta, jossa Management
Events juuri avasi Singaporen konttorin jatkoksi jo toisen konttorinsa Aasiaan! <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgT01MNkzcWknxOBJodZ8a308Lg6xolh2g-WAEyJ1n1EDiSrgINn-KS0VO63hqcZY0Oh9g9IzBSDB6fyjtrlmt4zCqZ4UwlzRo_CysykyqsDw4A98Aq9VpodJKqcPHTiwQ5k87xtd4PQdA/s1600/manila+I+010.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgT01MNkzcWknxOBJodZ8a308Lg6xolh2g-WAEyJ1n1EDiSrgINn-KS0VO63hqcZY0Oh9g9IzBSDB6fyjtrlmt4zCqZ4UwlzRo_CysykyqsDw4A98Aq9VpodJKqcPHTiwQ5k87xtd4PQdA/s1600/manila+I+010.JPG" height="219" width="320" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
Kuvassa Management Eventsin Manilan tiimi hetki sitten. </div>
Olli Muurainenhttp://www.blogger.com/profile/14442476565680892785noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-2839367742395681317.post-58981765177090641792015-04-24T01:28:00.001-07:002015-04-24T02:15:41.286-07:00Paateroiden vaaralliset tulitikkuleikit<div class="MsoNormal">
Sirpa Paatero todisti, että suomalainen poliitikko pystyy
koviinkin päätöksiin, kun käyttövoimana on henkilökohtainen kiukku. Paatero
heitti Pekka Ala-Pietilän niin näyttävästi ulos Solidiumin hallituksen
puheenjohtajan tehtävästä, ettei se jäänyt keneltäkään huomaamatta. Esimerkki
on sekä varoittava että pelottava.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Toimitusministeri Paateron ja muidenkin ministereiden
sekoilu valtionyhtiöiden omistajaohjauksessa viittaa siihen, että mitä ansioituneemmasta
johtajasta on kyse, sitä huonommin hän kelpaa valtio-omistajalle.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
***</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Ymmärtävätköhän paaterot, kuinka tulenarkoihin
tulitikkuleikkeihin he ovat ryhtyneet? Riskien suuruusluokka liikkuu sadoissa
miljoonissa tai miljardeissa. Oma veikkaukseni on, että ymmärtävät mutta eivät
välitä.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Pekka Ala-Pietilä on maailmanluokan yritysjohtaja.
Suomalaiset eivät tunne miestä, joka edustaa meidän oloissa harvinaista
pohdiskelevaa johtajatyyppiä ja muistuttaa henkilönä enemmän Koskelaa kuin
Lammiota. Luotan hänen käsitykseensä yritysten corporate governancesta eli
hyvästä hallinnointitavasta ja stategiasta enemmän kuin Sirpa Paateron
osaamiseen tässä asiassa.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Ala-Pietilän potkut tuovat mieleen Mikael Liliuksen, joka
takoi Fortumin johdossa miljardien arvonnousut valtiolle. Lilius joutui
lähtemään, koska duunareiden palkat eivät nousseet samaa tahtia johdon
optioiden kanssa.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
***</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Tällaiset tapaukset eivät olisi mahdollisia Singaporen
valtion tai Antti Herlinin omistuksessa. Molemmat edellämainitut osaavat
omistamisen. Suomen valtio ei.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Valtion omistukset keskitettiin Solidiumiin, koska
poliitikkojen näpit haluttiin irti arvotavarasta. Nyt nähty näytelmä osoittaa,
ettei roolijako vieläkään toimi. Maakuntasarjan mestaruus politiikassa ei
tarjoa riittävää ymmärrystä suurten yritysten johtamiseen. Parhaat
hallitusvaikuttajat saattavat jatkossa sanoa kiitos ei valtionyhtiöille, jotta
välttävät turhautumisen, julkisen häpeän ja tahran ansioluetteloissaan.
Populismi tulee liian kalliiksi.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
***</div>
<div class="MsoNormal">
<o:p><br /></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Juha Sipilän hallitus joutuu varmasti pohtimaan
omistajaohjauksen kehittämistä. Yksi helppo ratkaisu on myydä kaikki pois ja
sijoittaa varat kustannustehokkaaseen indeksirahastoon.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Jos ei osaa omistaa, vastuu on viisasta siirtää sellaiselle,
joka osaa.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
Olli Muurainenhttp://www.blogger.com/profile/14442476565680892785noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-2839367742395681317.post-79625384634157888382015-04-17T11:54:00.000-07:002015-04-18T02:27:01.077-07:00Joseconomics eli lottokansantalouden perusteet<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Calibri, sans-serif; font-size: 14pt;">Hätkähditkö, kun he sanoivat jos? Vaalien
viimeisessä suuressa tv-väittelyssä puolueiden puheenjohtajat mainitsivat nuo
kolme kirjainta niin monta kertaa, että olisi pitänyt laskea. Mutta
laskemattakin on selvää, mihin lottokansan tärkeimpien päättäjien talousajattelu
perustuu.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Calibri, sans-serif; font-size: 14pt;">Jos maailmantalous piristyy, pelottavia sopeutuksia
ei tarvitse tehdä. Jos työmarkkinajärjestöt sopivat, jos Venäjällä palataan
normaaliin ja jos Sichuanin kiinalaiset matkustavat Lappiin, niin eipä huolta
Suomella. Tai jos Saksa heltyisi elvyttämään, niin siinäkin voisi olla meille
oljenkorsi. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Calibri, sans-serif; font-size: 14pt;">Elämme lottokansantaloudessa ja oppimme on
joseconomics, tuulen kääntymisen kuponki, jota odottelemme sitkeästi. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Calibri, sans-serif; font-size: 14pt;">Työmarkkinoita pitäisi uudistaa. Tarvittaisiin
ajattelun ja kulttuurin mullistus. Todennäköisyys työmarkkinajärjestöistä
lähtevään läpimurtoon on kuitenkin lähes yhtä pieni kuin lauantai-illan
rakkaassa arvonnassa.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Calibri, sans-serif; font-size: 14pt;">Eiliseen YLEn suureen vaalikeskusteluun osallistui torstai-iltana
myös kolme talousviisasta, joista yksi oli arvostettu Sixten Korkman. Sain
viime viikolla lyhyen tilaisuuden keskustella hänen kanssaan reseptiikasta,
joka tuo Suomen pois talousahdingosta. Sixtenin pohjimmainen viesti oli, että
ei kannata sopeuttaa liian tiukasti, eikä oikeastaan tehdä juuri muutakaan
merkittävää, sillä maailmantalous vetää Suomen aikanaan lamasta. Kuponki numero
yksi.<o:p></o:p></span><br />
<span style="font-family: Calibri, sans-serif; font-size: 14pt;"><br /></span>
<span style="font-family: Calibri, sans-serif; font-size: 14pt;"><br /></span>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgnXFdfjgwEwqE4fm7RoPbNTc1sUaquYPs8ice8vUskjXI5NuT9vfwdHIZZlsOALDqx9xc4J4SMHRsqZ8fRanZQUQjBeGh9vNA2nNELaHxXu5JIvjSxcIgdu_BgrQiRb2W7e9yFq1Oh4Y0/s1600/11150421_10204423975343537_467346902601662739_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgnXFdfjgwEwqE4fm7RoPbNTc1sUaquYPs8ice8vUskjXI5NuT9vfwdHIZZlsOALDqx9xc4J4SMHRsqZ8fRanZQUQjBeGh9vNA2nNELaHxXu5JIvjSxcIgdu_BgrQiRb2W7e9yFq1Oh4Y0/s1600/11150421_10204423975343537_467346902601662739_n.jpg" height="223" width="320" /></a></div>
<span style="font-family: Calibri, sans-serif; font-size: 14pt;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Calibri, sans-serif; font-size: 14pt;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Calibri, sans-serif; font-size: 14pt;">***</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Calibri, sans-serif; font-size: 14pt;">Kupongin numero kaksi nykäisee esiin Antti
Rinne: vienti.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Calibri, sans-serif; font-size: 14pt;">Rinne kertoo kansalle, että Suomi toipuu
teollisuusvetoisella kasvulla ja tiedotusvälineet toistelevat, että Rinteen
mielestä Suomi tarvitsee kasvua ikään kuin se olisi jokin uutinen. Vain konstit
puuttuvat.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Calibri, sans-serif; font-size: 14pt;">Niin pitkään kuin sanoja kasvu ja vienti toistetaan
toivetilana ilman konkreettisia ratkaisuja, kyse on vain joseconomicsista.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Calibri, sans-serif; font-size: 14pt;">Palautetaanpa mieleen, millaisia toimia Teknologiateollisuus
- maan tärkein toimialajärjestö – on toivonut poliitikoilta: 1. Sääntelyn
purkaminen. 2. Verotuksen kannustimet tukemaan sijoituksia Suomeen. 3.
Ennustettava toimintaympäristö.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Calibri, sans-serif; font-size: 14pt;">Rinteen demareille nämä kaikki ovat vaikeita
asioita. Sääntely on hyväksi virkamiesten ja ay-liikkeen tukemalle puolueelle
(oikeat duunarit käyvät vähiin), verotusta pitää kiristää, eikä ennustettavuudestakaan
voida puhua, kun mies ei esitä tulevaisuudesta visiota, johon liike-elämä voisi
päätöksissään nojata. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Calibri, sans-serif; font-size: 14pt;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Calibri, sans-serif; font-size: 14pt;">***</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Calibri, sans-serif; font-size: 14pt;">Kolmas kuponki on uusi Nokia.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Calibri, sans-serif; font-size: 14pt;">Rinne, Sipilä ja Stubb pitävät erityisen paljon
Supercellistä, ja kukapa ei pitäisi. Supercellin bisnes uusien lukemattomien pelien
kehittämisessä muistuttaa ilahduttavasti lottoamista, ja yhtiön tuottamat
valtavat voitot ja verot tarjoavat terapiaa post-Nokian traumasta kärsivälle
Suomelle. Kunpa vain saisimme monta uutta Supercelliä, niin meidän ei
tarvitsisi tehdä muita muutoksia!<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Calibri, sans-serif; font-size: 14pt;">Vaalipaneeleissa politiikat kertovat mielellään
kannattajiensa taloudellissta tai ideologista lähtökohdista mihin liiketoimintaan Suomen
yritysten tulisi panostaa. Ensimmäiselle se on arktinen alue, toiselle biotalous,
kolmannelle peliteollisuus, neljälle tuulivoima, vitoselle teollisuus ja sitä
rataa. Voi kun samalla tarmolla edistettäisiin yrittäjyyden ja työllistämisen yleisiä
edellytyksiä. Ei tarvitsi lotota tai jossitella. Yrittäjät ja yritykset kyllä löytävät
toimialat, joihin satsata. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Calibri, sans-serif; font-size: 14pt;">Suomen tilanne ei ole millään tavalla epäselvä.
Tällä maalla on yksinkertaisesti liian pienet tulot.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Calibri, sans-serif; font-size: 14pt;">Tulot kasvavat, kun talous kasvaa. Talous
kasvaa kun työn antamisesta tehdään helpompaa eli lisätään työmarkkinoiden
joustoja. Kannustinloukkujen purku auttaa ihmisiä tarjoamaan työpanostaan
työnantajille. Myös yrityksiä häiritsevästä byrokratiasta pitää päästä eroon.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Calibri, sans-serif; font-size: 14pt;">Pelkästään näillä keinoilla päästään pitkälle. Tulevan
pääministerin kannattaa kuitenkin varmistaa myönteinen kehitys kaikissa
mahdollisissa keleissä. Siksi tarvitaan myös kannustimia investointeihin ja
työn tekemiseen. Helpoiten se onnistuu verotusta säätämällä. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Calibri, sans-serif; font-size: 14pt;">Hyvä johtaminen ei ole jossittelua.<o:p></o:p></span><br />
<span style="font-family: Calibri, sans-serif; font-size: 14pt;"><br /></span>
<span style="font-family: Calibri, sans-serif; font-size: 14pt;">Kuva (c) Jussi Lähde</span></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
Olli Muurainenhttp://www.blogger.com/profile/14442476565680892785noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2839367742395681317.post-45206425978724211892015-04-07T08:55:00.001-07:002015-04-07T08:55:36.806-07:00Saisinpa takaisin myönteisen Suomen <div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 16pt;">Olen toiminut yrittäjänä yli puolet elämästäni. Aloitin urani
järjestämällä teknoreivejä.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 16pt;">Bilebisneksen jälkeen keskityin rakentamaan Management Eventsiä,
joka järjestää ammattilaisille tapahtumia. Niinä vuosina unohdin, että meillä
on Suomessa sellainen asia kuin byrokratia. Niin helppoa oli toimia
b2b-palveluja tarjoavassa yrityksessä keskellä Helsinkiä.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 16pt;">Reilun kymmenen vuoden jälkeen halusin ME:n rinnalle toisen
työmaan. Rakastuin 350-vuotiaaseen Billnäsin ruukkiin, joka oli rapistunut
kolmen vuosikymmenen ajan kaupungin omistuksessa. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 16pt;">Tartuin työhön hymyssä suin ja palavalla innolla. Päätin laittaa
persoonani, lahjakkuuteni ja miljoonani täysillä peliin, jotta voisin toteuttaa
visioni.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 16pt;">Hotelli- ja ravintola-alan palveluelämys vietäisiin aivan uudelle
tasolle Suomessa. Samalla korjattaisiin kulttuurihistoriallisesti arvokas
ruukki ja luotaisiin työtä ja verotuloja Raaseporin surkastuvalle
talousalueelle.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 16pt;">Kaikki voittaisivat, hyvä diili, eikö vain?<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 16pt;">***<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 16pt;">Kaikki eivät kuitenkaan olleet samaa mieltä. Kylmää vettä virtasi
niskaan vasemmalta ja oikealta samaan tahtiin kuin ruukin läpi virtaavassa
koskessa.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 16pt;">Ensimmäinen pettymys: kaavoitus. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 16pt;">Etukäteen arvioitiin, että se kestäisi kolme vuotta. Nyt on
kulunut seitsemän vuotta, ja teknisesti kaavoitus on puolivälissä.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 16pt;">Toinen pulma ovat olleet puunkaatoluvat – tai pikemminkin niiden
saamisen vaikeus. Kyse on Suomen mittakaavassa pienestä asiasta. Vääntö
puunkaadosta paljastaa kuitenkin byrokraattisesta järjestelmästämme
elementtejä, jotka tulisi heittää romukoppaan. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 16pt;">Olemme koettaneet saada kaatolupia puille raivataksemme pusikoita
ja palauttaaksemme Billnäsin kulttuurimaiseman siihen tilaan, jossa se oli
loistonsa päivinä. Prosessi on nyt kestänyt vuosia, niellyt kymmeniä tuhansia
euroja ja tuottanut satoja sivuja paperia. Lupaa ei ole kuitenkaan saatu.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 16pt;">Todettakoon, ettei kyse ole mistään avohakkuista. Puut ja
maisemansuunnittelu ovat rakkain harrastukseni. Olen käyttänyt suunnittelussa
apuna Suomen arvostetuimpia maisema-arkkitehtejä ja ammattibiologeja.
Vaikutukset luontoon on arvioitu huolellisesti. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 16pt;">Ruukit, panimot ja kehräämöt olisivat jääneet rakentamatta, jos
nykyiset säännöt olisivat olleet voimassa silloin kun Billstenit, Finlaysonit
ja kumppanit tulivat Suomeen.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 16pt;">Mustavalkoiseen ideologiaan perustuva hallintovallan väärinkäyttö
ja loputtomat valitusmahdollisuudet ovat investointien kannalta murhaavan
vaarallinen yhdistelmä.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 16pt;">***<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 16.0pt;">Suomea
äskettäin uhannut murtajien lakko on sukua Billnäsin vähäiselle puuriidalle.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 16pt;">Koko maa uhkasi painua polvilleen pienen joukon intressien edessä.
En voi tehdä tästä muuta johtopäätöstä kuin sen, että Suomi on seonnut.
Nykymuodossaan demokratia tarjoaa häikäilemättömästi toimiville vähemmistöille
mahdollisuuden vallankäyttöön, jonka mittasuhteita ei voi hyväksyä.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 16pt;">Yrittäjien on hyvin vaikea toimia tällaisissa olosuhteissa.
Rakastan isänmaatani, mutta en voi pitää Suomea enää mielekkäänä
toimintaympäristönä. </span><span style="font-size: 16.0pt;">En halua investoida
tänne. Olen pahoillani.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 16pt;">Yhden asian loppu on jonkun toisen alku.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 16pt;">On kulunut melkein vuosi siitä, kun päätin jäädyttää investoinnit
Billnäsiin ja panna ruukin luukulle lapun. </span><span style="font-size: 16.0pt;">Taistelun
rauhoittuminen on tarjonnut mahdollisuuden
keskittää ajatukset takaisin Management Eventsiin.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 16pt;">Yrittäjänä minulla on taas se tunne, että voin muuttaa maailmaa,
tekemällä niitä asioita, joissa yrittäjä on parhaimmillaan: tuotteen kehitystä,
innovointia, asiakastyötä ja johtamista. Tekemiseen on palannut ilo. Raasepori
on vaihtunut Singaporeen. Management Events kasvaa siellä.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 16pt;">***<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 16pt;">Management Eventsin porukka on kasvanut nyt 300
huippuammattilaisen joukoksi, joka työskentelee 14 toimistossa kahdella
mantereella.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 16pt;">ME on saanut kehittyä, koska sen toimintaa ei ole tajuttu vielä
säädellä määräyksillä. Olemme voineet innovoida vapaasti tuotteita ja
toimintatapoja sekä luoda työpaikkoja. Samalla on syntynyt suomalaisittain
harvinainen palvelun vientituote.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 16pt;">Billnäsin ruukille kävi täsmälleen päinvastoin. Byrokraatit
voittivat ensimmäisen erän.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 16.0pt;">Byrokratia
on innovoinnin ja kasvun vastakohta. En pysty millään ymmärtämään sitä, että
Suomen valtio ottaa velkaa maksaakseen palkkaa virkamiehille, jotka säätävät
lakeja, tulkitsevat niitä mieleisekseen ja tekevät parhaansa vaikeuttaakseen
yritysten ja yksilöiden tekemisiä.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 16.0pt;">Tämä
kehitys pitää pysäyttää nopeasti. Byrokratiaa pitää säätää selvästi
pienemmäksi, koska yrittäjät tarvitsevat tilaa voidakseen luoda uutta toimintaa
ja työpaikkoja.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<span style="font-family: "Calibri",sans-serif; font-size: 16.0pt; mso-ansi-language: FI; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-bidi-language: AR-SA; mso-fareast-font-family: Calibri; mso-fareast-language: FI; mso-fareast-theme-font: minor-latin;">Suomen
pitää luultavasti vielä vähän aikaa kypsyä ajattelutavan muutokseen. Voi olla
niinkin, että siihen tarvitaan vielä lisää huonoja uutisia, valitettavasti.
Lopulta Suomi kuitenkin nousee, kun ihmiset ymmärtävät, että nousuun tarvitaan
innovaatioita, rohkeutta ja iloista työtä.</span><br />
<span style="font-family: "Calibri",sans-serif; font-size: 16.0pt; mso-ansi-language: FI; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-bidi-language: AR-SA; mso-fareast-font-family: Calibri; mso-fareast-language: FI; mso-fareast-theme-font: minor-latin;"><br /></span>
<span style="font-family: "Calibri",sans-serif; font-size: 16.0pt; mso-ansi-language: FI; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-bidi-language: AR-SA; mso-fareast-font-family: Calibri; mso-fareast-language: FI; mso-fareast-theme-font: minor-latin;">Tämä blogi on ilmestynyt <a href="http://www.kokoomus.fi/uutiset/vierasblogi-saisinpa-takaisin-myonteisen-suomen/" target="_blank">Kokoomuksen vierasblogissa 2.4.2015</a></span>Olli Muurainenhttp://www.blogger.com/profile/14442476565680892785noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2839367742395681317.post-26182550071256108942015-03-25T02:32:00.000-07:002015-04-08T02:33:17.837-07:00Tapahtumasta jää muutakin kuin kuitti ruudulle<div style="background-color: white; background-repeat: no-repeat; box-sizing: border-box; font-family: Roboto, Helvetica, Arial, sans-serif; font-size: 16px; line-height: 1.8em; margin-bottom: 12px; padding: 0px;">
Peliteollisuus säkenöi, kasvaa ja kyykyttää kyynikoita. Pelien lisäksi suomalaiset osaavat tehdä myös tapahtumia, joiden laatu kestää hyvin vertailussa maailman parhaimpiin tilaisuuksiin. Slush ja Nordic Business Forum ovat näkyvimmät esimerkit, mutta niiden vanavedessä tulee tuhansittain muitakin menestyviä tapahtumia.</div>
<div style="background-color: white; background-repeat: no-repeat; box-sizing: border-box; font-family: Roboto, Helvetica, Arial, sans-serif; font-size: 16px; line-height: 1.8em; margin-bottom: 12px; padding: 0px;">
Olen työni puolesta saanut seurata tapahtumatuotantoja useissa kymmenissä maissa. Näkemäni perusteella tiedän, että tapahtumien järjestäminen sopii suomalaiselle luonteelle hyvin:</div>
<div style="background-color: white; background-repeat: no-repeat; box-sizing: border-box; font-family: Roboto, Helvetica, Arial, sans-serif; font-size: 16px; line-height: 1.8em; margin-bottom: 12px; padding: 0px;">
Detaljit hinkataan kuntoon japanilaiselle perusteellisuudella ja aikatauluista pidetään kiinni kuin saksalaiset. Parasta on kuitenkin se, että tapahtumien tekijät ovat oppineet hymyilemään. Tapahtuma on huippu silloin, kun se on elämys ja elämys se on silloin, kun asiakas poistuu paikalta paljon paremmalla tuulella kuin tullessaan oli.</div>
<div style="background-color: white; background-repeat: no-repeat; box-sizing: border-box; font-family: Roboto, Helvetica, Arial, sans-serif; font-size: 16px; line-height: 1.8em; margin-bottom: 12px; padding: 0px;">
***</div>
<div style="background-color: white; background-repeat: no-repeat; box-sizing: border-box; font-family: Roboto, Helvetica, Arial, sans-serif; font-size: 16px; line-height: 1.8em; margin-bottom: 12px; padding: 0px;">
Suomi hyötyy tapahtuma-alasta, koska se kasvaa, tarjoaa runsaasti työtä ja on verointensiivinen. Tapahtumayritykset palkkaavat jatkuvalla syötöllä uusia ihmisiä. Ala on selvinnyt voittajana sekä median että digitalisaation murroksissa.</div>
<div style="background-color: white; background-repeat: no-repeat; box-sizing: border-box; font-family: Roboto, Helvetica, Arial, sans-serif; font-size: 16px; line-height: 1.8em; margin-bottom: 12px; padding: 0px;">
Syynä on muun muassa se, että henkilökohtainen kontakti on vaikuttavuudeltaan ylivoimainen käyttäjäkokemus. Yhdistämällä digitalisaation, peleihin liittyvän elämyksellisyyden ja tapahtumissa välttämättömän kohtaamisen Suomi voi löytää jotakin uutta ja ainutlaatuista kuten aikoinaan 1990-luvulla löysi. Digitalisaatiota tehokkaasti hyödyntävät tapahtumien liiketoimintamallit ovat maailmalla vielä haussa, mutta ne saattavat hyvinkin tulla Suomesta!</div>
<div style="background-color: white; background-repeat: no-repeat; box-sizing: border-box; font-family: Roboto, Helvetica, Arial, sans-serif; font-size: 16px; line-height: 1.8em; margin-bottom: 12px; padding: 0px;">
Tapahtumien myönteistä kehitystä kannattaa suosia myös heijastusvaikutusten takia. Tapahtumat ovat omaa liikevaihtoaan huomattavasti suurempia moottoreita, jotka rasvaavat ravintola-alan, hotellien ja kongressikeskusten bisneksiä joka puolella Suomea.</div>
<div style="background-color: white; background-repeat: no-repeat; box-sizing: border-box; font-family: Roboto, Helvetica, Arial, sans-serif; font-size: 16px; line-height: 1.8em; margin-bottom: 12px; padding: 0px;">
Post Nokian aika vaatii suomalaisilta määrätietoista irrottautumista keskinkertaisuudesta ja päättäväistä pyrkimystä uuteen ajatteluun.</div>
<div style="background-color: white; background-repeat: no-repeat; box-sizing: border-box; font-family: Roboto, Helvetica, Arial, sans-serif; font-size: 16px; line-height: 1.8em; margin-bottom: 12px; padding: 0px;">
Julkisen perustelun keskustelun perusteella väitän, että teollisuuteen ja muihin vanhoihin vahvuuksiin perustuvat suurhankkeet hallitsevat liikaa päättäjien ajattelua. Hyvin harvat vaikuttajat tuulettavat kunnolla käsityksiään ja löytävät itsensä miettimästä esimerkiksi kolmen miljardiluokan hotellin rakentamista vaihtoehtona yhdelle suurelle ydinreaktorille.</div>
<div style="background-color: white; background-repeat: no-repeat; box-sizing: border-box; font-family: Roboto, Helvetica, Arial, sans-serif; font-size: 16px; line-height: 1.8em; margin-bottom: 12px; padding: 0px;">
Pöyristyttävä vertaus, eikö vain, melkeinpä loukkaus? Mutta miettikääpä asiaa vielä toisenkin kerran.</div>
<div style="background-color: white; background-repeat: no-repeat; box-sizing: border-box; font-family: Roboto, Helvetica, Arial, sans-serif; font-size: 16px; line-height: 1.8em; margin-bottom: 12px; padding: 0px;">
Vanha kunnon Finlandia-talo kotiuttaa pääkaupunkiseudulle joka vuosi kymmenien miljoonien eurojen tulot joka vuosi. Raha lentää tänne Amerikasta ja Aasiasta asti, vaikka maailmanluokan vertailussa Finlandia-talo on vaatimaton tapaus.</div>
<div style="background-color: white; background-repeat: no-repeat; box-sizing: border-box; font-family: Roboto, Helvetica, Arial, sans-serif; font-size: 16px; line-height: 1.8em; margin-bottom: 12px; padding: 0px;">
Singapore sijoitti hiljattain 5 miljardia dollaria omaan finlandiataloonsa, Marina Bay Sandsiin. Siitä tuli saarivaltion kokous- ja matkailutoiminnan uusi sydän. Pääomat rakentamiseen tulivat amerikkalaisen miljardöörin taskuista.</div>
<div style="background-color: white; background-repeat: no-repeat; box-sizing: border-box; font-family: Roboto, Helvetica, Arial, sans-serif; font-size: 16px; line-height: 1.8em; margin-bottom: 12px; padding: 0px;">
Tällaiseen paukkuun ei siis välttämättä tarvita yhteiskunnan rahaa. Sitäkin tärkeämpää olisi avata mahdollisuuksia megaluokan ajatuksille ja niistä sikiäville hankkeille.</div>
<div style="background-color: white; background-repeat: no-repeat; box-sizing: border-box; font-family: Roboto, Helvetica, Arial, sans-serif; font-size: 16px; line-height: 1.8em; margin-bottom: 12px; padding: 0px;">
Suomessa on valitettavasti toimittu toisella tavalla, lannistamalla uutta ja takertumalla vanhaan tyyliin ja tapaan. Norjalainen miljardööri Arthur Buchardt joutui taistelemaan kahdeksan vuotta ja tinkimään tavoitteistaan, jotta sai luvan 16-kerroksisen hotellin rakentamiseen Jätkäsaareen. Hänen unelmatornissaan olisi ollut 33 kerrosta.</div>
<div style="background-color: white; background-repeat: no-repeat; box-sizing: border-box; font-family: Roboto, Helvetica, Arial, sans-serif; font-size: 16px; line-height: 1.8em; margin-bottom: 12px; padding: 0px;">
***</div>
<div style="background-color: white; background-repeat: no-repeat; box-sizing: border-box; font-family: Roboto, Helvetica, Arial, sans-serif; font-size: 16px; line-height: 1.8em; margin-bottom: 12px; padding: 0px;">
Suomalainen Guggenheim ja muut megahankkeet pitäisi minusta nähdä samanlaisina investointeina kuin rautatiet, joita rakennettiin aikoinaan korpiin metsäteollisuuden tarpeita varten. Guggenheimit tarjoaisivat elämyksiä sekä suomalaisille että ulkomaalaisille ja syöttäisivät kukin asiakkaita ja rahaa useille satojen huoneiden hotelleille ja kymmenille ravintoloille.</div>
<div style="background-color: white; background-repeat: no-repeat; box-sizing: border-box; font-family: Roboto, Helvetica, Arial, sans-serif; font-size: 16px; line-height: 1.8em; margin-bottom: 12px; padding: 0px;">
Kuohuviinien kaatamista Finlandia-talolla ei voi ulkoistaa Kiinaan. Työ ja verot pysyvät Suomessa. Tapahtumien järjestäjät tilittävät reippaat alvit ja maksavat käyttämästään sähköstä täydet verot toisin kuin teollisuus. Tapahtumien alihankintaketjukin on poikkeuksellisen sinivalkoinen.</div>
<div style="background-color: white; background-repeat: no-repeat; box-sizing: border-box; font-family: Roboto, Helvetica, Arial, sans-serif; font-size: 16px; line-height: 1.8em; margin-bottom: 12px; padding: 0px;">
Edellä mainittujen vaikutusten takia on järjenvastaista, että verottaja hyväksyy vain 50 prosenttia edustuskuluista vähennyksiksi. Tällainen hölmöys pitää poistaa välittömästi.</div>
<div style="background-color: white; background-repeat: no-repeat; box-sizing: border-box; font-family: Roboto, Helvetica, Arial, sans-serif; font-size: 16px; line-height: 1.8em; margin-bottom: 12px; padding: 0px;">
En ymmärrä enkä hyväksy sitä, että yrityksen kaikki muut kulut ydinpolttoaineesta riistotyövoiman valmistamiin aasialaisiin sateenvarjoihin saa vähentää, mutta ei edustuskuluja joista raha jää Suomeen. Minä veisin edustuskulujen verokohtelun suorastaan aggressiivisen myönteiselle tasolle. Lupaan Suomeen ainakin 20 000 uutta työpaikkaa, jos ne saisi vähentää kahteen kertaan.</div>
<div style="background-color: white; background-repeat: no-repeat; box-sizing: border-box; font-family: Roboto, Helvetica, Arial, sans-serif; font-size: 16px; line-height: 1.8em; margin-bottom: 12px; padding: 0px;">
Firmojen markkinointiraha elvyttäisi kotimaan työintensiivisiä tapahtuma, ravintola-alaa ja lykkäisi investoinnit käyntiin. Nyt suuri osa näistä rahavirroista ohjautuu Googlelle ja Facebookille. Suomeen jää käytännössä vain pieni nippu pikseleitä eli kuitti ruudulle.</div>
<div style="background-color: white; background-repeat: no-repeat; box-sizing: border-box; font-family: Roboto, Helvetica, Arial, sans-serif; font-size: 16px; line-height: 1.8em; margin-bottom: 12px; padding: 0px;">
<em style="background-repeat: no-repeat; box-sizing: border-box; margin: 0px; padding: 0px;">Olli Muurainen</em><br style="background-repeat: no-repeat; box-sizing: border-box; margin: 0px; padding: 0px;" /><em style="background-repeat: no-repeat; box-sizing: border-box; margin: 0px; padding: 0px;">Management Events</em></div>
<div style="background-color: white; background-repeat: no-repeat; box-sizing: border-box; font-family: Roboto, Helvetica, Arial, sans-serif; font-size: 16px; line-height: 1.8em; margin-bottom: 12px; padding: 0px;">
<em style="background-repeat: no-repeat; box-sizing: border-box; margin: 0px; padding: 0px;"><br /></em></div>
<div style="background-color: white; background-repeat: no-repeat; box-sizing: border-box; font-family: Roboto, Helvetica, Arial, sans-serif; font-size: 16px; line-height: 1.8em; margin-bottom: 12px; padding: 0px;">
<em style="background-repeat: no-repeat; box-sizing: border-box; margin: 0px; padding: 0px;">Blogi ilmestyi Evento <a href="http://eventoawards.fi/ajankohtaista/tapahtumasta-jaa-muutakin-kuin-kuitti-ruudulle/" target="_blank">Awardsien </a>yhteydessä 25.3.2015 </em></div>
Olli Muurainenhttp://www.blogger.com/profile/14442476565680892785noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-2839367742395681317.post-65975325602206931692014-01-21T13:43:00.000-08:002015-04-07T13:53:49.115-07:00Myytin murtajat - Naistenpankin matkassa Afrikkaan<div style="background-color: white; box-sizing: border-box; font-family: 'Malmo Sans Regular', Verdana, sans-serif; font-size: 16px; line-height: 24px; margin-bottom: 1.5em;">
Vietin viime viikon laadukkaassa daamiseurassa – matkasin Naisten Pankin edustajien kanssa Liberiaan ja Sierra Leoneen.</div>
<div style="background-color: white; box-sizing: border-box; font-family: 'Malmo Sans Regular', Verdana, sans-serif; font-size: 16px; line-height: 24px; margin-bottom: 1.5em;">
Molemmat maat ovat vanhoja, entisen Amerikasta palanneiden orjien asuttamia valtioita. Molemmat toipuvat nyt pitkäaikaisista sodista.</div>
<div style="background-color: white; box-sizing: border-box; font-family: 'Malmo Sans Regular', Verdana, sans-serif; font-size: 16px; line-height: 24px; margin-bottom: 1.5em;">
Naisten Pankin tavoite on kouluttaa kehitysmaiden naisia ja edistää heidän yrittäjyyttään. Pankin näkyviä hahmoja ovat muun muassa <strong style="box-sizing: border-box; font-family: 'Malmo Sans Bold', Verdana, sans-serif;">Elisabeth Rehn</strong> ja <strong style="box-sizing: border-box; font-family: 'Malmo Sans Bold', Verdana, sans-serif;">Heidi Hautala</strong> (molemmat tarmokkaimpien persoonien joukossa), joihin minulla oli kunnia tutustua.</div>
<div style="background-color: white; box-sizing: border-box; font-family: 'Malmo Sans Regular', Verdana, sans-serif; font-size: 16px; line-height: 24px; margin-bottom: 1.5em;">
Matkan loppupuolella luin Wall Street Journalin artikkelin, jossa <strong style="box-sizing: border-box; font-family: 'Malmo Sans Bold', Verdana, sans-serif;">Bill ja Melinda Gates</strong> kommentoivat kolmea köyhyyteen ja kehitysapuun liittyvää myyttiä. En malta olla peilaamatta omia matkakokemuksiani pariskunnan näkemyksiin, joihin täydestä sydämestäni yhdyn.</div>
<h2 style="background-color: white; box-sizing: border-box; color: #e7208c; font-family: 'Malmo Sans Bold', Verdana, sans-serif; font-size: 1.625em; font-weight: normal; line-height: 1.2; margin: 0px 0px 0.75em; text-rendering: optimizelegibility;">
Myytti 1: Köyhät maat pysyvät köyhinä</h2>
<div style="background-color: white; box-sizing: border-box; font-family: 'Malmo Sans Regular', Verdana, sans-serif; font-size: 16px; line-height: 24px; margin-bottom: 1.5em;">
Suomalaiset eivät tätä usko, jos he tuntevat historiaansa edes sadan edellisvuoden ajalta. Väite ei pidä paikkaansa enää edes Afrikassa. Afrikkalaisten keskimääräinen ansiotaso on noussut kaksi kolmasosaa vuoden 1998 jälkeen. Viimeisimmän viiden vuoden aikana peräti seitsemän nopeimmin kasvanutta taloutta löytyy Afrikasta. Tähän joukkoon Liberia ja sen naapuri Sierra Leone eivät valitettavasti kuulu.</div>
<div style="background-color: white; box-sizing: border-box; font-family: 'Malmo Sans Regular', Verdana, sans-serif; font-size: 16px; line-height: 24px; margin-bottom: 1.5em;">
Sierra Leone on pitkään ollut YK:n inhimillisen kehityksen mittarilla mitattuna maailman hännillä. Silti sieltä löytyy tekemisen meininkiä. Tulevaisuuteen suhtaudutaan toiveikkaasti ja uteliaasti.</div>
<div style="background-color: white; box-sizing: border-box; font-family: 'Malmo Sans Regular', Verdana, sans-serif; font-size: 16px; line-height: 24px; margin-bottom: 1.5em;">
Muslimienemmistöisen Sierra Leonen toinen erikoisuus (joka ei sinänsä liity köyhyyteen), on uskonnollinen suvaitsevaisuus ja edistyksellisyys. Oli ihailtavaa nähdä muslimien ja kristittyjen rukoukset peräkkäin edustustilaisuuksissa. Motellihuoneen pöydältä löytyivät sekä koraani että raamattu.</div>
<h2 style="background-color: white; box-sizing: border-box; color: #e7208c; font-family: 'Malmo Sans Bold', Verdana, sans-serif; font-size: 1.625em; font-weight: normal; line-height: 1.2; margin: 0px 0px 0.75em; text-rendering: optimizelegibility;">
Myytti 2: Kehitysapu on pelkkää tuhlausta</h2>
<div style="background-color: white; box-sizing: border-box; font-family: 'Malmo Sans Regular', Verdana, sans-serif; font-size: 16px; line-height: 24px; margin-bottom: 1.5em;">
Kansalaisjärjestöjen kehitysapu menee oikeasti perille. Kirkon Ulkomaanavun naisten ammattikoulutukset ovat arvostettuja ja niitä johdetaan hyvin. Tästä kuulimme kehuja sekä Liberian presidentiltä Ellen Johnson-Sirleafilta.</div>
<div style="background-color: white; box-sizing: border-box; font-family: 'Malmo Sans Regular', Verdana, sans-serif; font-size: 16px; line-height: 24px; margin-bottom: 1.5em;">
Liberiassa apu on erityisen tärkeää, koska sodan arvet maassa ovat tuoreet. YK:lla on maassa yhä tuhansia rauhanturvaajia. Haasteita riittää, mutta käänne parempaan on alkanut.</div>
<div style="background-color: white; box-sizing: border-box; font-family: 'Malmo Sans Regular', Verdana, sans-serif; font-size: 16px; line-height: 24px; margin-bottom: 1.5em;">
Wall Street Journalin artikkelissa listattiin joukko maita, jotka ovat olleet merkittäviä kehitysavun vastaanottajia, mutta jotka nyt saavat apua vain vähän tai eivät ollenkaan. Listalla olivat Marokko ja Singapore. Olen käynyt molemmissa maissa. Kumpaakin on vaikea mieltää kehitysmaaksi.</div>
<h2 style="background-color: white; box-sizing: border-box; color: #e7208c; font-family: 'Malmo Sans Bold', Verdana, sans-serif; font-size: 1.625em; font-weight: normal; line-height: 1.2; margin: 0px 0px 0.75em; text-rendering: optimizelegibility;">
Myytti 3: Ihmisten pelastaminen johtaa ylikansoitukseen</h2>
<div style="background-color: white; box-sizing: border-box; font-family: 'Malmo Sans Regular', Verdana, sans-serif; font-size: 16px; line-height: 24px; margin-bottom: 1.5em;">
Kehittyvissä maissa lapsia syntyy paljon. Se näkyy myös Liberiassa ja Sierra Leonessa. Lapset ovat usein vanhempiensa ainoa vanhuuden turva.</div>
<div style="background-color: white; box-sizing: border-box; font-family: 'Malmo Sans Regular', Verdana, sans-serif; font-size: 16px; line-height: 24px; margin-bottom: 1.5em;">
Liberiassa lähes yksi ja Sierra Leonessa lähes kaksi kymmenestä lapsesta ei vietä yksivuotissynttäreitään. Se vaikuttaa perhesuunnitteluun. Elintason noustessa lapsikuolleisuus vähenee, ja lapsia syntyy vähemmän.</div>
<div style="background-color: white; box-sizing: border-box; font-family: 'Malmo Sans Regular', Verdana, sans-serif; font-size: 16px; line-height: 24px; margin-bottom: 1.5em;">
Kaikki mittarit maailmalla osoittavat, että erityisesti naisten lisääntynyt koulutus, sen mahdollistama työssäkäynti sekä lisääntynyt varallisuus vähentävät syntyvyyttä. Tästäkin syystä Naisten Pankin toiminnalla on keskeinen merkitys köyhyyden poistamisessa ja elintason parantamisessa.</div>
<div style="background-color: white; box-sizing: border-box; font-family: 'Malmo Sans Regular', Verdana, sans-serif; font-size: 16px; line-height: 24px; margin-bottom: 1.5em;">
Naisten tulotason nousu vain valitettavasti passivoi toisinaan miesten osallistumista työntekoon.</div>
<div style="background-color: white; box-sizing: border-box; font-family: 'Malmo Sans Regular', Verdana, sans-serif; font-size: 16px; line-height: 24px; margin-bottom: 1.5em;">
Silti naisten kouluttaminen on kokonaiskehitykselle tärkeää. Heitä auttamalla autamme koko perhettä ja kyläyhteisöä.</div>
<div style="background-color: white; box-sizing: border-box; font-family: 'Malmo Sans Regular', Verdana, sans-serif; font-size: 16px; line-height: 24px; margin-bottom: 1.5em;">
Terveisin,</div>
<div style="background-color: white; box-sizing: border-box; font-family: 'Malmo Sans Regular', Verdana, sans-serif; font-size: 16px; line-height: 24px; margin-bottom: 1.5em;">
Olli Muurainen</div>
<div style="background-color: white; box-sizing: border-box; font-family: 'Malmo Sans Regular', Verdana, sans-serif; font-size: 16px; line-height: 24px; margin-bottom: 1.5em;">
Blogi on ilmestynyt alunperin <a href="http://www.naistenpankki.fi/blogit/myytin-murtajat/" target="_blank">Naistenpankin sivuilla</a></div>
<div style="background-color: white; box-sizing: border-box; font-family: 'Malmo Sans Regular', Verdana, sans-serif; font-size: 16px; line-height: 24px; margin-bottom: 1.5em;">
<em style="box-sizing: border-box;">Naisten Pankin vaikuttajanaiset palasivat Liberiaan, jossa he vierailivat seitsemän vuotta sitten ja josta palattuaan he päättivät perustaa Naisten Pankin kehitysmaiden naisten yrittäjyyden tueksi. Omakustanteisella matkalla ovat mukana:</em></div>
<div style="background-color: white; box-sizing: border-box; font-family: 'Malmo Sans Regular', Verdana, sans-serif; font-size: 16px; line-height: 24px; margin-bottom: 1.5em;">
<em style="box-sizing: border-box;">Ministeri Elisabeth Rehn, kansanedustaja Heidi Hautala, Ilmarisen henkilöstö- ja viestintäjohtaja Päivi Sihvola, yrittäjä Satu Mehtälä, kustantaja Leena Majander-Reenpää, kuvaaja Antti Reenpää, yrittäjä Kirsi Saloranta, toimittaja Reetta Meriläinen, toimitusjohtaja Olli Muurainen, kansanedustaja Päivi Lipponen, erityisasiantuntija Ritva Semi, UM:n neuvonantaja Jussi Karakoski, arkkitehti Heikki Luminen sekä vierailijaprofessorit Jyri Komulainen ja Hannele Cantell. Matkanjohtajina ovat Ulkomaanavun viestintäjohtaja Veera Hämäläinen ja ohjelmatyön ja organisaation kehittämisen johtaja Marja Jörgensen.</em></div>
<div style="background-color: white; box-sizing: border-box; font-family: 'Malmo Sans Regular', Verdana, sans-serif; font-size: 16px; line-height: 24px; margin-bottom: 1.5em;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi24ibAw7lSr8lhOlJVW8RVxtUEUJIG4FI7TZFye2AExxSpWDkrlPmJk7_J-5Zg-eMoUEI44alPs-jZypibL8S7PjthpRt75PXQ2GQXF_5ESph-92ivy-j8M6qcfbQsTXM40zstnD8lzyU/s1600/Sierra-Leone-_Olli-Muurinen_-Naisten-Pankin-matka-2014-1-848x600.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi24ibAw7lSr8lhOlJVW8RVxtUEUJIG4FI7TZFye2AExxSpWDkrlPmJk7_J-5Zg-eMoUEI44alPs-jZypibL8S7PjthpRt75PXQ2GQXF_5ESph-92ivy-j8M6qcfbQsTXM40zstnD8lzyU/s1600/Sierra-Leone-_Olli-Muurinen_-Naisten-Pankin-matka-2014-1-848x600.jpg" height="226" width="320" /></a>'</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<span style="background-color: white; font-family: 'Malmo Sans Regular', Verdana, sans-serif; font-size: 16px; line-height: 24px; text-align: start;">Kuva: Antti Reenpää</span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
Olli Muurainenhttp://www.blogger.com/profile/14442476565680892785noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2839367742395681317.post-75465214023735314602013-11-08T02:15:00.000-08:002015-04-08T02:23:42.547-07:00Hyviä ja huonoja uutisia<div class="MsoNormal">
Ensin huonot uutiset: Eurooppa ei tulevina ole kasvun kehto
eikä enää löydy toimialoja, jotka olisivat varmoja voittajia. Teknologisen
kehityksen ja pääomien vapaamman liikkuvuuden mahdollistama talouden
globalisaatio on tosiasia, jota ei pienestä maasta tai yrityksestä pysäytetä.
Yrityksille se tarkoittaa muutostahdin nopeutumista, mahdollisuuksien lisääntymistä
ja armotonta kilpailua - jos ei pidä varaansa. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Nykyään sekä voittajat että häviäjät löytyvät toimialojen
sisältä. Siitä kertovat niin Nokian matkapuhelintoiminnan kriisi kuin
Supercellin kipuaminen pelifirmojen eturintamaan tai vaikkapa kotoisen Tiimarin
konkurssi. Vastaavia esimerkkejä löytyy kaikkialta maailmasta.<span style="color: green;"><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Nokia vajosi markkinajohtajan paikalta ahdinkoon vain
viidessä vuodessa, koska ei nähnyt ajan merkkejä. Tiimarilla kesti kauemmin,
mutta reitti oli sama. Yhtiön<span style="color: red;"> </span>alkuperäinen menestys
rakentui yksinkertaiseen osaamiseen: ostaa markalla sitä, mistä asiakkaat
olivat valmiit maksamaan kaksi markkaa. Vuosikymmen myöhemmin tämä
perusosaaminen oli unohtunut ja yhtiökin kaupattu eteenpäin jo kahdesti.
Kansallisten raja-aitojen madalluttua, markkinoille tunkeutui uusia toimijoita,
jotka myivät samalla idealla tavaraa edullisemmin ja paremmin.<span style="color: red;"><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
***</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Käynnissä olevan muutoksen nopeudesta kertoo myös se, että
Amerikassa Fortune 500 -listalla on viimeisen kymmenen vuoden aikana on melkein
puolet firmoista vaihtunut. Koskaan aiemmin ei muutos ole ollut yhtä vauhdikas.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Entäs sitten ne hyvät uutiset? Nykyinen globaali, entistä
dynaamisempi toimintaympäristö tarjoaa osaaville ja rohkeille toimijoille
valtavasti mahdollisuuksia menestykseen. Teknologian kehitys ja rajojen
aukeaminen ovat poistaneet perinteiset yrityskokoon tai sopimuksiin perustuvat
alalle tulon esteet. On palattu yritystoiminnan perusasioiden ääreen, joita
ovat mm.<b> hyvä tuote, onnistunut segmentointi, tehokas tapa tuottaa palvelu </b>ja
<b>hyvä johtaminen</b>. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Yrittäjyyskisoista minulle ovat tuttuja muutamat loistavat
suomalaiset palveluyritykset. 3stepIT:ssä keksittiin tapa parantaa palvelulla
leasing-tietokoneiden jäännösarvoa. Tämän innovaation myötä koko liiketoiminnan
kannattavuus nousi – mahdollistaen nopean kasvun satojen miljoonien
liikevaihtoon. Blancco taas kehitti tiedon hävittämisestä erittäin kannattavan
ja kansainvälisesti skaalautuvan liiketoiminnan.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Tunnen Blanccon ja 3steIT:n yrittäjät hyvin. Mukavia
veijareita, jotka ovat pitkään jaksaneet tehdä töitä ideansa jalostamisen
kanssa ja osanneet myös johtaa yhtiöitään esimerkillisesti. Menestyksen
edellytykset ovat kiinni ihan perusasioissa: ideoissa, niiden kehittämisessä ja
lopulta johtamisessa. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
***</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Se, että menestyvien innovaatioiden pitää olla
maailmanluokkaa, ei tarkoita sitä, että niiden pitäisi olla monimutkaisia.
Monet nopeasti kasvaneet menestyneet yritykset eivät perustu kovin kummoiseen
innovaatioon, vaan enemmänkin ihmisten tai yritysten perustarpeiden
ymmärtämiseen, kustannustehokkuuteen ja hyvään johtamiseen. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
Globalisaatio antaa mahdollisuuden palvella myös aiempaa
pienempiä ja fokusoituneempia kohderyhmiä menestyksekkäästi. Vaikka nykyisessä
globaalissa kilpailussa asiat tapahtuvat alati kiihtyvällä nopeudella, uskon,
että uusien mahdollisuuksien määrä on muutosten myötä kasvanut vähintään yhtä
nopeasti – ellei nopeamminkin – kuin niihin liittyvien haasteiden määrä. Yhä
useamman sateenkaaren päästä on löydettävissä kultaa, jos sen saavuttamiseksi
on vain valmis innovoimaan ja tekemään ahkerasti töitä <a href="https://www.blogger.com/null" name="_GoBack"></a>toimintaympäristössä,
jossa jatkuva liike on dynamiikan peruslaki.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Olli Muurainen</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Kirjoitus ilmestyi marraskuussa 2013 <span style="font-family: 'Times New Roman', serif; font-size: 12pt;">Havis Amandan nuorkauppakamarin Haavi-lehdessä yhdistyksen 10-vuotisjuhlien aikaan. </span></div>
Olli Muurainenhttp://www.blogger.com/profile/14442476565680892785noreply@blogger.com0